Digipaali-hanke liittyy maatalouden esineiden internetiin. Paalin siruun voidaan tallentaa tieto muun muassa paalin laadusta ja viedä se kirjanpitoon tai ilmoittaa myytäväksi pilvipalveluun.
Kuka olet, mitä tutkit?
Ilpo Pölönen, yliopettaja biotalouden liiketoiminnan kehittämisen YAMK-koulutuksessa ja biotalouden tutkimusyksikössä. Tässä edustan Digipaali-projektia, jota toteuttaa monialainen osaajajoukko maidontuottajista koodareihin.
Tutkimme RFID-tunnisteen käyttökelpoisuutta rehupaalien yksilöllisessä tunnistamisessa. Selvitämme, millainen tunnisteen tulee olla, jotta se kestää paalin sisällön ja sään ääriolosuhteiden vaikutukset ja on luettavissa vielä puolentoista vuoden kuluttua paalaushetkestä. Tunnisteen valinta on vain pieni osa projektia. Selvitämme myös automaattisen, paalikohtaisen seurantajärjestelmän hyötyjä viljelijälle ja paalien käyttäjille, olivatpa he karjankasvattajia, hevostallien pitäjiä, kuivaheinän tuottajia tai lämpöyrittäjiä.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Digipaali-hanke on osa esineiden internetiä (IoT = Internet of Things), digitaalisuuden sovellusmaailmaa, johon monet toimialat ovat siirtymässä. Aihe on tärkeä Suomen maataloudelle, sillä digitaalisuuden kehitys on ollut hidasta ja selkiintymätöntä, eikä läpimurtoa millään maatalouden osa-alueella ole vielä saavutettu. Digipaalissa otetaan käyttöön eri aloilla tunnettua anturi- ja etätunnistustekniikkaa.
Digitaalisuuden mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Paalit ovat oiva kohde, johon IoT-teknologiaa voidaan soveltaa. Paalien kirjanpidon ja hallinnan automatisointi sekä paalidatan avulla laskettu tieto antaa viljelijälle aiempaa paremmat mahdollisuudet keskittyä päätöksentekoon paalien optimaalisesta käytöstä, olipa kyseessä säilörehu-, kuivaheinä- tai olkipaali.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Digipaali-hankkeessa kehitetään rehupaalien kappalekohtainen seuranta- ja hallintamenetelmä. Sen avulla paalien logistiikka, varaston- ja laadunhallinta, käyttö, kauppa tai esimerkiksi kierrättäminen muuhun kuin rehukäyttöön tehostuvat.
Paaliluettelo on nähtävissä heti langattomasti etälaitteella kuten tabletilla, ja siitä on mahdollista tulostaa erilaisia raportteja. Paalit integroidaan tilan muuhun tietoon tilan suunnitteluohjelmassa, jolloin jokaiselle paalille tulee kyseisen peltolohkon historiatieto ja myöhemmin myös ruokinta- ja tuotostieto. Ylimääräiset paalit voidaan myydä paalipörssissä.
Jos kaikki etenee suunnitellusti, ensimmäiset digipaalit kääritään kesäkuun puolivälissä säilörehua tehtäessä. Sitä ennen hanke keskittyy RFID-tunnisteiden testaamiseen ja järjestelmän perusteiden luontiin.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Digipaali-hankkeen ensisijaisia kohderyhmiä ovat paalien käyttäjät, paalausurakoitsijat ja paalainten valmistajat. Lisäksi välillisinä kohderyhminä ovat paalien elinkaareen liittyvät muut toimijat kuten sidontamuovien ja sidontaverkkojen valmistajat, säilöntäaineiden markkinoijat ja esimerkiksi biokaasu- ja lämpöyrittäjät. Paaleista kiinnostunut ostaja tekee paaleista osto- tai vaihtotarjouksen määrän, painon ja kuljetusetäisyyden perusteella.
Karjanomistaja voi optimoida ruokintaa aikaisempaa helpommin, koska hänellä on yksityiskohtainen tieto paalirehusta. Yhdistämällä paalitieto tilan toiminnanohjausjärjestelmään, jossa on jo tiedot pelloista, lannoituksesta, sadosta ja eläimistä, tuotantoa voidaan suunnitella ja ohjata entistä helpommin.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Digitalisaatio ja esineiden internet etenee kovaa vauhtia myös maataloudessa. Monet koneet voidaan kytkeä verkkoon, minkä ansiosta satotiedot tallentuvat verkkoon. Seuraamalla koneen käyttötunteja huolto voidaan tehdä ennakoidusti ennen kuin osa menee rikki. Suuret maatalouskonevalmistajat ovat johtaneet digitalisaatiota kukin itsenäisesti omista lähtökohdistaan eikä yhteisiä standardeja aina noudateta.
Digipaali-hankkeessa yhteensopivuus on lähtökohta heti alusta pitäen. Tieto ei jää pilveen, vaan se voidaan turvallisesti integroida maatilan tietovarantoon ja sitä kautta toiminnan ohjaukseen. Tulosten käytettävyyttä on projektin innovaatioryhmässä varmistamassa neljä hämäläistä, paaleja käyttävää maitotilaa.
Hankkeen nimi, kesto ja rahoittaja
Digipaali – tehokkuutta rehupaalien elinkaaren hallintaan.
Kesto: 1.1.2018–31.12.2018.
Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hanketta hallinnoi ja johtaa HAMKin biotalouden tutkimusyksikkö. Toteuttajina ovat biotalouden ja älykkäiden palveluiden tutkimusyksiköt ja Luke. Hanke on yksi kahdeksasta Suomessa toimivasta EIP-innovaatiohankkeesta ja osa EU:n EIP-AGRI verkostoa.
