Vaate, joka korjaa epäergonomista asentoa? Takki, joka halaa ja rauhoittaa ADHD-oireista lasta? Kangas, joka kovettuu moottoripyöräilijän joutuessa kolariin? Kaikkea tällaista voi olla puettava älykkyys. Mitä kaikkea muuta, sitä pohtii nyt Hämeen ammattikorkeakoulussa tutkijayliopettajana vuodenvaihteessa aloittanut Satu Jumisko-Pyykkö.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Satu Jumisko-Pyykkö
Satu Jumisko-Pyykkö on mukana rakentamassa HAMKiin uutta tutkimusta ja koulutusta puettavan älykkyyden sekä älykkään ja kestävän muotoilun alueelle yhdessä kollegansa, tutkijayliopettaja Kimmo Vännin kanssa.
”Kokonaisuus on vasta muotoutumassa. Käytännössä erilaista älykkyyttä voidaan tuoda vaatteisiin ja HAMKin muotoiluosaamista seuraillen myös jalkineisiin, keramiikkaan ja lasiin”, Jumisko-Pyykkö kertoo.
Älykkäässä tuotteessa on ympäristöä, tilanteita ja ihmistä aistivia sensoreita. Ne voivat antaa tietoa käyttäjästä tai ympäristöstä, antaa palautetta käyttäjälle tai mukautua vallitseviin olosuhteisiin. Nyt käytössä olevia sovelluksia ovat tyypillisesti erilaiset älyrannekkeet ja sormukset, mutta muut tuotteet tekevät tuloaan. Puettavalla älykkyydellä on paljon sovellusalueita aina kuluttajatuotteista ammattikäyttöön asti.
Aihe on laaja, mutta kyllä me se oma kulma sieltä löydetään.
Jumisko-Pyykön työ painottuu tutkimukseen ja kehittämiseen. Useita hankerahoituksia on parhaillaan vireillä. Liki puolet työajasta hän haluaa tuoda tuoretta tutkimustietoa opiskelijoille muotoilun ja tietojenkäsittelyn koulutuksissa sekä poikkitieteellisessä Design Factoryn oppimisympäristössä.
Vuoropuhelua muotoiluprosessiin
Jumisko-Pyyköllä on täsmäosaamista juuri puettavan älykkyyden tyyppisen uuden ilmiön pohtimiseen. Hän on koulutukseltaan tietotekniikan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori, jolla on muun muassa psykologian aineenopettajan pätevyys ja tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto. Väitöksensä Tampereen yliopistoon hän teki käyttäjäkokemuksesta, ja se palkittiin Tietojenkäsittelytieteen seuran palkinnolla parhaana tietotekniikan väitöskirjana vuonna 2012.
Jumisko-Pyykkö ymmärtää siis sekä tekniikan, ihmisen käyttäytymisen, käyttäjäkokemuksen että muotoilun päälle.
”Jotta voidaan tuoda älyä tuotteeseen, tulee ymmärtää käyttäjää tai käyttötilannetta. Perinteisesti digipuolen tekijät tekevät karkeita teknologiaprototyyppejä ja tuotemuotoilun puolella syntyvät ne ihanat tuotteet, joista puuttuu digitaalisuus. Pitäisi osata yhdistää nämä kaksi lumoavalla tavalla – ja niin, että se tuottaa liiketoimintaa.”
Jumisko-Pyykkö toivoo, että HAMKin uudesta Smart and Sustainable Design -koulutuksesta valmistuisi muotoilijoita, jotka hallitsevat vuoropuhelun muotoilijoiden, erilaisten organisaatioiden, teknologia-asiantuntijoiden, liiketoiminnan muotoilijoiden ja loppukäyttäjien välillä.
Käyttäjän ihon alle
Uusien tuotteiden ja palveluiden muotoilun keskiössä on käyttäjä ja hänen kokemuksensa. Loppukäyttäjien tarpeita tulee ymmärtää jo muotoiluprosessin alkuvaiheessa, lisäksi käyttäjät osallistuvat vahvasti koko muotoiluprosessiin.
”Välillä käyttäjien arkeen ja rutiineihin tutustutaan päiväkirjamenetelmillä, välillä haastatteluin, havainnoinnein ja työpajoin.”
Tällaisen suunnittelun hyödyt näkyvät Jumisko-Pyykön mukaan kilpailuetuna; tuotteen tai palvelun paremman käyttäjäkokemuksen lisäksi tuotteen tai palvelun laadussa ja innovatiivisuudessa sekä tuotannon tehokkuudessa ja riskienhallinnassa.
Lisäksi Smart and Sustainable Design -tematiikassa nousee tärkeäksi arvopohjainen muotoilu, joka yrittää luoda pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen.
Muotoilijalla on suuri vastuu nykyisen ja tulevan maailman muovaajana.
Tuntemattomasta innostuja
Jumisko-Pyykkö sanoo aina olleensa kiinnostunut ilmiöistä, joita ei ole vielä olemassa. Koulussa monipuolisesti lahjakkaan oppilaan oli vaikea valita, mihin suuntautuu.
”Jossain vaiheessa alkoi kiinnostaa, miten psykologista tietämystä ja uusia asioita voidaan yhdistää. Uusi teknologia tuo uusia asioita, jotka muuttavat myös käytöstämme.”
Hänen mukaansa on tärkeää, että älykäs muotoilu mahdollistaa paremmin ihmisten välisen vuorovaikutuksen. Voisi olla esimerkiksi kengät, jotka kutsuvat kaksi erillään asuvaa vanhusta aamukävelylle.
”Itse innostun tuotteista ja teknologiasta, jotka tuovat ajoittain hyvää ja tuovat ihmisiä hienovaraisesti yhteen.”
Satu Jumisko-Pyykkö
s. 1979 Lappeenrannassa, varttunut Sodankylässä.
Koulutus: Tekniikan tohtori, tietotekniikan diplomi-insinööri, psykologian aineenopettajan pätevyys. Lisäksi käsityötieteen, tilastotieteen ja yhteiskuntatieteen opintoja ja vaatetus- ja tekstiilialan perustutkinto.
Toiminut tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä ja palvelumuotoilijana Vincitillä, tutkijatohtorina ja lehtorina Eindhovenin teknillisessä yliopistossa Hollannissa ja dosenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Asuu perheineen Kangasalla. ”10 vuotta kestänyt rintamamiestalon kokonaisvaltainen uusiminen on nyt pihatyövaiheessa.”
Harrastaa: On juossut 13 maratonia ja osallistunut Ironman Triathloniin. Kutoo mattoja.
