Tutkimuksessa kehitetään automaatiota tiskaamiseen palvelutalossa Riihimäellä. Se vapauttaisi työvoimaa yksinkertaisista työtehtävistä mielekkäimpiin töihin. Kyseessä on yksi sovellus HAMKin tutkimuksesta, jossa selvitetään yhteistyörobotiikan mahdollisuuksia.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: HAMK Tech
Kuka olet, mitä tutkit?
Milan Gautam, kehitysinsinööri. Työskentelen HAMK Tech -tutkimusyksikössä robotiikan tutkimusryhmässä yhdessä tutkija Francois Christophen kanssa. Yleisesti ottaen tutkimme tekoälyä hyödyntävän yhteistyörobotiikan mahdollisuuksia. Parhaillaan kehitämme Riihimäen kaupungin asumispalvelujen keittiöihin astianlajitteluratkaisua, jossa hyödynnetään kamera-antureita (olemassa olevia kohdetunnistusalgoritmeja, Raspberry Pi:n kaltaisia minitietokoneita) astioiden likaisuuden tunnistamiseen.
Idea on sama kuin algoritmeissa, jotka tunnistavat kuvista onko kyseessä kissa vai koira – tässä algoritmi tunnistaa, onko astiat huuhdeltava tai liotettava ennen lähettämistä teolliseen astianpesukoneeseen. Luomme myös automaation huuhteluun silloin, kun tietokonenäköjärjestelmä kertoo astioiden olevan likaisia.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Tietokonenäköalgoritmeja on laajalti käytössä, mutta käyttö on ollut melko kallista. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt nopeasti ja nyt on mahdollista automatisoida myös yksinkertaisia tehtäviä. Tämä vaatii tutkimusta, mikä on meillä HAMK Techissä edennyt erityisesti parin viime vuoden aikana robotiikkaryhmän perustamisella ja Francois Cristophen tultua mukaan.
Tiskaamisen automaatio on yksi tällainen sovellus, ja siinä oleellista on vapauttaa työvoimaa yksinkertaisista työtehtävistä mielekkäämpiin työtehtäviin. Lisäksi automaatiolla on mahdollista säästää vettä.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Tavoitteenamme on tehdä yksinkertainen, helppokäyttöinen tietokonenäköratkaisu, joka automatisoi yksinkertaisia tehtäviä. Tässä tapauksessa luomme prototyypin tietokonenäköjärjestelmästä astioiden lajitteluun ja huuhteluun.
Tuloksia odotetaan ennen tämän vuoden loppua.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Tämä tutkimus on erittäin hyödyllinen keittiöille, joissa on teolliset astianpesukoneet. Nyt käsittelemme lautasia, mutta ajatuksena on myöhemmin ulottaa toiminto kaikkiin ruokailuvälineisiin.
Laajemmin ajatellen tietokonenäköjärjestelmien kehittämisestä voi olla monipuolisesti hyötyä, aina teollisuuskeittiöistä hedelmien poimimiseen maatiloilla.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Ihmisellä silmän ja käden toiminnan yhteistyö on saumatonta, mutta roboteilla ei ole tätä järkeä. Tämä ongelma on sitonut ne tiettyyn paikkaan ja tehtävään, ja jokainen tehtävä on ohjelmoitava robottiin erikseen. Kuuma kysymys robotiikassa on se, saadaanko robottien ymmärrystä ympäristöstään lisättyä.
Tietokonenäkö on yksi tekniikoista, joiden avulla voidaan vastata tähän ongelmaan. Tutkimuksemme yhteistyörobottien käytöstä liittyy siis oleellisesti tähän ilmiöön.
Tutkimus on osa Hämeen ammattikorkeakoulun Yhteistyörobotiikka – robotiikan toinen sukupolvi ja Robo Riksu –hankkeita, joiden tavoitteena on tukea Kanta-Hämeen alueen teknologiateollisuuden yritysten kilpailukyvyn kehittymistä edistämällä uutta teknologiaa edustavan yhteistyörobotiikan käyttöönottoa, tuotantomenetelmien kehittämistä yrityksissä sekä yritysten kokeilu- ja innovaatiotoiminnan lisääntymistä. Hankkeet toteutuvat 2018 – 30.9.2021 ja niitä rahoittavat Hämeen liitto, Uudenmaan liitto (EAKR, Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020), Hämeenlinnan kaupunki ja Riihimäen kaupunki.
