Monelle puutarha- ja viheralan opiskelijalle saattaa tulla yllätyksenä, että tulevassa työpaikassa tarvitaankin erityisesti ruotsia. Lisäksi alalla yleisesti käytetyt ulkomaiset kausityöntekijät aiheuttavat muitakin kielitaitovaatimuksia. Heidi Parkkamäki opetteli ruotsin ”kielikylvyssä” kurkkuviljelmällä Närpiössä.
“Jag heter Heidi och jag bor i Kauhajoki.” Siinä oli yksi harvoja lauseita, joita Heidi Parkkamäki taisi työhaastattelussa pari vuotta sitten. Siitä huolimatta hän sai paikan närpiöläiseltä Jan-Erik Sigg Oy:ltä, joka on maineikas suomenruotsalainen perheyritys. Työyhteisössä suomen kielen taito ei ollut juuri Heidin ruotsia parempi, joten kommunikointi oli haasteellista.
”Kyseessä oli Pohjois-Euroopan suurin kurkuntuottaja ja työpaikka, joka tarjosi etenemismahdollisuuksia uralla. Silti mietin, otanko paikkaa vastaan, koska en osaa ruotsia. Päätin kuitenkin haastaa itseäni ja totesin, että kieli ei saa olla este”, Parkkamäki sanoo.
Samaan aikaan Parkkamäki teki hortonomin opintoja HAMKin puutarhatalouden koulutuksessa. Parhaillaan on menossa opinnäytetyön teko ja tarkoituksena on valmistua pian vuodenvaihteen jälkeen.
Verrattuna työhaastattelutilanteeseen, nyt hän puhuu ruotsia jo sujuvasti. Kuluneisiin pariin vuoteen on kuitenkin mahtunut vaikeita hetkiä. Parkkamäki on tuntenut suorastaan fyysistä uupumusta työpäivien jälkeen, kun kielen ja ymmärryksen kanssa on pitänyt skarpata. Hän on saattanut jäädä vielä illalla miettimään, mitä toinen olikaan tarkoittanut ja oliko joku asia mennyt vinksalleen kielimuurin takia.
“Ennen hortonomiopintojani HAMKissa osasin ruotsia sen, mitä peruskoulussa oli opittu, ammattikoulussa sitä ei ollut käytännössä lainkaan. Ammattikoulusta ammattikorkeakouluopintoihin tulleet ovat kielitaidossa hyvin eri viivalla lukiosta tulleisiin verrattuna, joten jokin perustason preppauskurssi olisi tarpeen”, Parkkamäki pohtii.
Ruotsin kielen lisäksi Parkkamäki on nyt oppinut vähän vietnamia ja bosniaa kasvihuoneella työskentelevien kausityöntekijöiden kautta.
”Kausityöntekijöidenkin vuoksi meidän alallamme on entistä kansainvälisempää menoa, mikä omalla tavallaan lisää alan mielenkiintoisuutta”, Parkkamäki sanoo.
Ensi vuonna SIGGPACin kasvihuoneiden pinta-ala laajenee 10 hehtaarista liki 14 hehtaariin, ja silloin puutarhuri, työnjohtaja Parkkamäen vastuualue kasvaa.
Ruotsia kannattaa tarjota pienissä ammatillisissa paketeissa
Hämeen ammattikorkeakoulun puutarhatalouden yliopettaja Arto Vuollet toteaa, että työelämään siirtyville saattaa tulla yllätyksenä ruotsin kielen merkitys.
”Suomessa peltoalasta 10 prosenttia on ruotsinkielisillä alueilla ja tomaatti- ja kurkkuviljelmistä yli puolet. Lisäksi alan tutkimuksessa Pohjoismaat on se suunta, mistä löytyy niin perinteikästä oppi- ja tutkimuskirjallisuutta kuin yhteistyöverkostoja”, Vuollet sanoo.
Virkamiesruotsin ohella puutarhatalouden koulutuksessa muun muassa tuodaan esille pohjoismaisia ammattialan lähteitä, joita tulee seurata, jos pyrkii puutarha-alan keskeisiin neuvontatehtäviin järjestöissä tai yrityksissä. Ammattiaineissa korostetaan, että työelämässä hyötyä saadaan jo ammattikielen osittaisestakin tuntemisesta.
“Myöhemmin tehdään myös opintoretki ruotsinkieliselle alueelle tai toiseen Pohjoismaahan. Kun ammattikielen ymmärtämisessä on otettu muutamat ohjatut ensiaskeleet, jatko tulee monelle luontevasti.”
Lepaalle kutsuttiin marraskuun alussa luennoimaan ruotsin kielen tärkeydestä kielilähettiläs Pertti Torstila. Torstila tunnetaan entisenä Ruotsin, Unkarin ja Kroatian suurlähettiläänä ja ulkoministeriön valtiosihteerinä.
Torstilan on vaikea ymmärtää suomalaisten melko yleistä asennevammaa ruotsia kohtaan.
”Ruotsi ei ole meille vieras kieli, vaan osa maamme tarinaa. Se on meille tärkeä linkki Pohjolaan, maantieteellisestihän emme siihen kuulu vaan olemme pikemminkin samalla viivalla Viron kanssa”, Torstila huomauttaa.
Torstila lisäisi ruotsin kielen opetukseen kansainvälisyyttä ja opettajiksi ruotsia äidinkielenään puhuvia. Hän kuitenkin toteaa, että Suomessa on helppoa opiskella ja parantaa omaa ruotsin kielen taitoa myös oma-aloitteisesti.
”Naapurissa saattaa asua ruotsinkielinen, joten kannustan hakeutumaan ruotsinkielisten seuraan. Meillä on myös televisio- ja radiosisältöä, jonka seuraaminen on helppo tapa kuulla ja oppia kieltä. On myös hyvä muistaa, että meillä on lahden takana iso työmarkkina kielitaitoiselle.”
viestintäasiantuntija
Strateginen viestintä
Discussion1 kommentti
Heidillä on asenne paikallaan. On ollut kiva nähdä kuinka hän on reippaasti ottanut paikkansa Pohjanmaan kasvihuoneklusterista. Täällä on monenlaisia kiinnostavia työpaikkoja. Tervetuloa muutkin ”Heidit ja Heikit”!