Sote-, maatalous- ja puutarha-alan opiskelijoille on kysyntää koronakriisin johdosta. Toistaiseksi ollaan vielä varautumisen asteella, ja opiskelijoiden laajempi osallistuminen työelämään voi olla käytännössä hankalaa.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe Photostock
Poikkeustilanteen vuoksi useat alat tarvitsevat myös opiskelijoiden työpanosta. Hämeen ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan, maatalous-, hevostalous- ja puutarha-alan ja Hämeen ammatti-instituutista maatalous- ja puutarha-alan opiskelijoita on jo jollain tasolla valmisteltu mahdolliseen hätäaputyöhön.
Valtioneuvosto linjasi viime viikon lopulla, että terveydenhuollon työntekijä voidaan kutsua töihin koronaepidemian vuoksi työvelvoitteella. Velvoite koskisi alan koulutusta saaneita 18-67 –vuotiaita henkilöitä, mutta käytännön toteutus on tätä juttua tehdessä vielä epäselvä. HAMKin opiskelijoista velvoite koskee sekä sairaanhoitaja- että terveydenhoitajaopiskelijoita.
”Tiedossa on, että lähihoitajataustaisia ja lähellä valmistumista olevia opiskelijoita voidaan kutsua työhön ja muutamia on jo pyydettykin”, HAMKin hoitotyön koulutuspäällikkö Leena Lampinen kertoo.
Opintoihin kuuluvia harjoitteluja on myös keskeytynyt ja peruutettu, mutta pääsääntöisesti 140 opintopistettä eli kaksi kolmasosaa opinnoista suorittaneet opiskelijat ovat saaneet jatkaa harjoittelua, jolloin he voivat tarvittaessa toimia sairaanhoitajan työsuhteessa. Tällöin työ pyritään hyväksilukemaan myös opinnoissa ja siten edistämään opiskelijan valmistumista.
Nyt valmistuvat opiskelijat siirtyvät työmarkkinoille erikoisessa tilanteessa.
”Kyse on poikkeusoloista, joten se on haastava. Toisaalta siinä varmasti myös oppii paljon ja saa monipuolisia taitoja.”
Valtaosalla jo töitä ja harjoitteluja
Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti viime viikolla, että maatilayrittäjille tarjotaan nyt apua esimerkiksi sairastumisen tai lomitustarpeiden vuoksi yhdessä luonnonvara-alan oppilaitosten ja maatalousylioppilaiden kanssa. Alan ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut ja yliopisto mahdollistaisivat maatiloilla työskentelyn sisällyttämistä opintoihin.
Tarkoitusta varten on perustettu 24.3. töitäsuomesta.fi -palvelu, jonka kautta voi ilmoittautua lisätyövoimaksi paitsi maatiloille myös hevostiloille ja puutarha- ja viheralalle.
HAMKista yhteyshenkilöinä järjestelyssä toimivat koulutuspäälliköt Jukka Korhonen Mustialassa ja Heikki Peltoniemi Lepaalla, HAMIsta rehtori Tarja Hovila. Heidän mukaansa tarvetta ei ole toistaiseksi ollut, toisaalta opiskelijoiden tarjoama resurssi on monestakin syystä käytännössä hyvin rajallinen.
”Harjoittelupaikat on sovittu jo hyvissä ajoin ja aikuisopiskelijoista iso osa on jo töissä. Toki on jonkin verran muun alan töissä olevia opiskelijoita, jotka nyt tilaisuuden tullen saattavat tarttua näihin tulevan alansa töihin”, Heikki Peltoniemi sanoo.
Sama tilanne on Mustialassa maaseutuelinkeinojen ja hevostalouden opiskelijoilla. Valtaosa on opintojen ohella jo töissä joko omalla tilallaan tai ulkopuolisella työnantajalla.
”Olemme tässä mukana, mutta reserviä on käytännössä vähän. Jo sovitut harjoittelutkin ovat alkamassa, ja sellaisille, joilta harjoittelu peruuntuu, tätä vaihtoehtoa voidaan tarjota. Toistaiseksi harjoitteluita ei ole juurikaan peruttu, koska ulkona tehtävään työhön rajoitukset eivät niin merkittävästi vaikuta”, Jukka Korhonen sanoo.
Poikkeus ovat ne toistakymmentä Mustialan opiskelijaa, jotka olivat suunnitelleet tekevänsä harjoittelun ulkomailla, mikä ei nyt siis ole mahdollista.
Korhosen mukaan virus ei myöskään ole vielä iskenyt maatiloille, joten tarve ei ole realisoitunut. Kokonaan toinen kysymys on pula kausityöntekijöistä viljelmillä ja karjataloudessa nyt, kun ulkomaista työvoimaa ei saada ollenkaan.
”Pahaa pelkään, että Suomesta ei saada työvoimaa tarvittavassa mittakaavassa. Kausityöntekijöiden tekemä suorittava työ ei ole kelvannut koululaisillekaan, eikä se opiskelijoillekaan ole tavoiteltava harjoittelu- tai työpaikkana”, Peltoniemi pohtii.
Myöskään Jukka Korhonen ei usko, että jo alansa palkkatöihin pääsevät opiskelijat olisivat motivoineita tekemään hätäaputyötä opintopisteillä.
”Jos tässä hätätilanne tulee, toki viestimme siitä sitten opiskelijoille, jos sieltä halukkuutta löytyisi.”
HAMIn opiskeiljoista potentiaalisia ovat 18 vuotta täyttäneet puutarha- ja maatalouspuolen opiskelijat. Rehtori Tarja Hovila kertoo, että opiskelijan niin halutessa, pakollisen työelämässä kouluttamisen jakson voi siirtää hätäaputöissä suoritettavaksi. Nämä työelämässä oppimisen jaksot on jo sovittu alkuvuodesta. Muutoksesta voidaan sopia vastaavan opettajan kanssa niin, että valmistuminen onnistuu.
”Se on opiskelijasta kiinni, pakottaa ei voi. Olemme kuitenkin laittaneet viestiä tästä töitäsuomesta-palvelusta, sinnehän voi opiskelijoiden lisäksi ilmoittautua kuka vaan”, Hovila muistuttaa.
Opiskelijoiden huolia kuunnellaan nyt myös chatissa
Etäopiskelu ja muutokset esimerkiksi harjoitteluihin koronatilanteen vuoksi voivat luonnollisesti myös ahdistaa opiskelijoita. HAMKin verkkosivuille avattiin 19.3. chat-palvelu, jolla on haluttu tukea opiskelijoiden jaksamista poikkeuksellisessa tilanteessa. Chattia ylläpitävät kolme HAMKin opiskeluhyvinvointipalveluiden työntekijää: opintopsykologi Maija Partanen, liikuntasuunnittelija Jani Virtanen ja sosiaalialan lehtori, erityisopettaja Samu Toivonen.
Opiskelijoita on ollut linjoilla toistaiseksi melko vähän, yhdestä viiteen päivässä. Opiskelijoita ovat askarruttaneet muun muassa motivaatioon, päivärutiineihin, ravintoon, opinnäytetyöhön ja harjoittelussa kohdattuihin tilanteisiin liittyvät kysymykset. Koronaepidemiasta johtuvia huolenaiheita on myös jonkin verran noussut esille, kuten itse virus tai etäopiskelun aiheuttamat vaikeudet.
Opiskelijahyvinvoinnista muistutetaan hyödyntämään anonyymia chattia rohkeasti. Tarvittaessa vastaajat ohjaavat myös muihin palveluihin. Chattia ylläpidetään nyt niin pitkään kuin sille näyttää olevan tarvetta.
Yhteyttä voi ottaa edelleen normaalisti puhelimitse ja sähköpostilla, myös tapaamisia järjestetään etäyhteyksien avulla.
