Ammattikorkeakoulut kehittävät yhteistä valmistuneiden opiskelijoiden uraseurantamenetelmää. Samalla on kerätty tietoa valmistuneista jo kolmen vuoden ajalta. Vastausten perusteella koulutuksen tulisi antaa valmiuksia myös stressinhallintaan, sillä sitä nykyinen työelämä vaatii.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe Photostock
Kuka olet, mitä tutkit?
Jaana Kullaslahti, tutkijayliopettaja HAMK Edu -tutkimusyksiköstä. Käynnissä on hanke, joka kehittää ammattikorkeakouluille yhtenäistä opiskelijoiden uraseurantaa. Se on useamman tahon yhteinen kehittämisprojekti, jossa Hämeen ammattikorkeakoulun osalta olen mukana alumneille lähetettävän kysymyslomakkeen kehittämisessä ja tulosten analysoinnissa. Kiinnostavaa on se, miten uraseurantatietoa voidaan hyödyntää koulutuksen työelämärelevanssin kehittämisessä sekä uraohjauksessa.
Tutkin ja kehitän myös ammattikorkeakouluopettajan digipedagogista osaamista sekä opetuksen ja oppimisen digitaalisuutta.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Uraseurantakyselyllä saadaan ajantasaista tietoa muun muassa valmistuneiden työllistymisestä, yrittäjyydestä, alueellisesta sijoittumisesta ja opintojen työelämävastaavuudesta. Tiedon pohjalta koulutusta voidaan kehittää tarkoituksenmukaiseen suuntaan, työelämälle ja opiskelijoille relevantiksi. Vastaajat ovat alumneja, eli jo valmistuneita, joten tämä on yksi tapa kuulla työelämän ääntä. Myös opiskelijoille saadaan tietoa siitä, mihin opinnoista sijoittuu ja millaisia uramahdollisuuksia se antaa.
Valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla koottua tietoa ammattikorkeakouluopiskelijoista valmistumisen jälkeen ei ole ollut olemassa ennen tätä hanketta. Vastaavasti yliopistot ovat keränneet yhteistä uraseurantatietoa jo yli kymmenen vuoden ajan.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Tavoitteena on kehittää ammattikorkeakouluille yhtenäinen uraseurannan toteutus sekä tuottaa tiedon keräämisen, käsittelyn, analysoinnin ja raportoinnin tekniset ratkaisut. Lisäksi tavoitteena on uraseurantatiedon hyödyntäminen monin eri tavoin koulutuksen suunnittelun, työelämävastaavuuden ja uraohjauksen kehittämisessä. Kysely on valtakunnallisesti järjestetty kaksi kertaa siten, että tietoa on tähän mennessä saatu vuosina 2013 ja 2014 valmistuneista. Parhaillaan kysely on käynnissä vuonna 2015 valmistuneille.
Hankkeessa hyödynnetään erityisesti valtakunnallista aineistoa, joka antaa analyyseille enemmän mahdollisuuksia kuin yksittäisen ammattikorkeakoulun aineisto. Tulokset osoittavat esimerkiksi, että ammattikorkeakouluista valmistuneet ulkomaalaiset opiskelijat ovat työllistymishaasteista huolimatta viisi vuotta valmistumisensa jälkeen tyytyväisempiä tutkintoonsa kuin suomalaiset alumnit. Lisäksi vastauksista tulee ilmi, että nykyisessä työelämässä tarvitaan stressinsietokykyä, johon koulutuksen tulisi vastata paremmin. Myös oma-aloitteisuus ja jatkuva oppiminen ovat vastusten mukaan tärkeitä työelämässä, eli koulutuksia tulee kehittää edelleen nämä tarpeet huomioiviksi.
Tulossa on vielä valtakunnallisia analyysejä esimerkiksi oman osaamisen ja työn vastaavuudesta koulutusalakohtaisesti. Yhteenvetoa tuloksista tehdään ensi keväänä, jolloin hanke päättyy. Sen jälkeen tietoa kerää valtakunnallinen uraseurantaverkosto.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Koulutuksen kehittäjät, opetussuunnitelman tekijät ja korkeakoulujen johto. Tieto auttaa uudistamaan koulutuksia ja edistämään opiskelijoiden työllistymistä. Korkeakouluopiskelijat ja opintoihin hakeutuvat taas saavat tietoa henkilökohtaisen urasuunnittelun pohjaksi ja oman työllistymisensä tueksi. Lisäksi tieto auttaa opinto-ohjaajia omassa työssään.
Myös työelämä hyötyy pitkällä tähtäimellä, kun koulutuksia kehitetään työelämän tarpeita kuunnellen.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Jatkuva oppiminen on yksi iso teema, johon uraseurantakin kytkeytyy. Kyselyssä esimerkiksi kysytään myös lisäkoulutuksesta, jota valmistuneet ovat hankkineet, ja mihin tarpeisiin.
AMKista uralle – uraseunnat käyttöön on jatkoa AMKista uralle -hankkeelle (2015–2017). Hankkeen koordinaattorina toimii Turun AMK ja muut toimijat ovat HAMK, Oamk, OTUS, TAMK ja Laurea. Osarahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Toteutusaika on 1.9.2018–30.4.2021.
