HAMKin neljän tutkimusyksikön välinen yhteistyö on lisääntynyt paljon ja kokonaisuudet ovat aikaisempaa isompia ja kunnianhimoisempia.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: HAMK
HAMKissa on tehty ammattikorkeakoululain mukaista TKI-toimintaa perustamisesta saakka, mutta tutkimusyksiköiden toimintaa on kehitetty ja laajennettu voimakkaasti muutaman viime vuoden ajan.
”Dataihminen puhuu hyvin bioa”, tiivistää Annukka Pakarinen tilanteen, johon Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimustoiminnassa on viime aikoina päästy. HAMKin neljä, omilla painotuksillaan toimivaa tutkimusyksikköä – Bio, Edu, Smart ja Tech – ovat tehneet yhä enemmän yhteistyötä soveltavan tutkimuksen hankkeissa. Muutos näkyy esimerkiksi siinä, että suurimmassa osassa rahoitushakemuksista on nykyisin mukana useampi kuin yksi tutkimusyksikkö.
Pakarinen on paitsi HAMK Bio -tutkimusyksikön johtaja, myös tutkimusyksiköiden johtajien tiimin vetäjä. Tiimin tehtävä on viedä tutkimustoimintaa eteenpäin ja kehittää sitä niin alueellisesta, kansallisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta.
Takana on kaksi isoa tutkimushanketta, Bioeconomy 4.0 ja Carbon 4.0 , joissa olivat kaikki yksiköt mukana omasta näkökulmastaan. Esimerkiksi jälkimmäisessä hankkeessa Bion tutkijat perehtyivät hiilen sitoutumiseen maaperään, Tech ja Smart kehittivät mittaavia antureita ja keräsivät dataa, jota Smart myös analysoi ja tulkitsi sekä kehitti koneoppimisen menetelmiä. Edu puolestaan tarkasteli koko prosessia vuorovaikutuksen ja oppimisen näkökulmista.
”Kun yhteistyö alkoi tiivistyä, emme juurikaan ymmärtäneet toisiamme. Nyt monialaisuus alkaa olla aitoa ja nähdään, että yhdessä voidaan mennä vielä hyvin pitkälle,” Pakarinen sanoo.
HAMKin johtavalla hankeasiantuntijalla Laura Vainiolla puolestaan on näppituntuma HAMKin yli sadan tki-hankkeen kokonaisuuteen, ja hän sanoo samaa: yksiköiden välinen yhteistyö on lisääntynyt huomattavasti ja kokonaisuudet ovat isompia ja kunnianhimoisempia. Viime vuonna saatiin myös ensimmäiset Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitukset.
Kaupallisuutta ja maailmanparannusta
HAMKin tutkimuksen aihepiirejä ovat kestävä biotalous, uutta luova osaaminen, tulevaisuuden teknologia ja älykkäät palvelut. Esimerkkeinä syntyneistä innovaatioista Annukka Pakarinen mainitsee digipaalin. Siinä rehupaaliin asennettu siru tallentaa tiedon muun muassa paalin laadusta ja mahdollistaa paalien tarkan seuranta- ja hallintamenetelmän. Viime aikoina HAMKissa on myös saatu lupaavia tuloksia biomaaleista, joissa fossiilisia raaka-aineita korvataan luonnonmukaisemmilla ainesosilla.
Yleisen määritelmän mukaan innovaatio on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, kaupallisesti hyödyllinen tuote, palvelu tai keksintö. Päteekö tämä määritelmä HAMKissakin?
Kyllähän se taloudellinen hyödynnettävyys korostuu, mutta mielestäni innovaatio voi olla myös yleisesti elämää parantava asia.
”Kyllähän se taloudellinen hyödynnettävyys korostuu, mutta mielestäni innovaatio voi olla myös yleisesti elämää parantava asia. Innovoidaan esimerkiksi ratkaisuja tai sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen, tosin markkinoiden vaatimuksesta nekin oivallukset ja keksinnöt voivat olla muutettavissa liiketoiminnaksi.”
Pakarisen mielestä HAMKissa on paljon hyviä tutkijoita, innovatiivisia ihmisiä ja keskustelua yritysten ja kumppaneiden kanssa.
”Ideoita lentää paljonkin, mutta kaupallistaminen on oma juttunsa. Ei ehkä aina nähdä niin selkeästi, mikä lopputulema on. Myös kiire ja pandemian aiheuttama eristys ovat innovoinnin vihollisia.”
Hajuton biojäte
Pakarinen on itsekin keksijä. Hän innovoi vuonna 2016 biojätekeräykseen menetelmän, jossa jätteen pilaantuminen pysähtyy. Ideana oli, että biojäte ei haise keittiössä, vaan mätäneminen alkaa vasta kompostissa tai jätteenkäsittelylaitoksella. Idean ympärille pystytettiin yrityskin, mutta ajoitus ei lopulta ollut otollinen.
”Idea on vieläkin hyvä, mutta en ollut valmis jättämään työtäni HAMKissa ja keskittymään yrityksen pyörittämiseen. Kokemuksena se oli kuitenkin hyvä, kun tuli nähtyä mitkä asiat innovointiin ja kaupallistamiseen vaikuttavat.”
Tutkimuskärkiä seuraavalle seitsemälle vuodelle
TKI-toiminnassa on parhaillaan menossa iso käänne, sillä tutkimusrahoitukseen vaikuttava EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi vaihtuu. Kausi vaihtuu seitsemän vuoden välein, eli seuraavat askelmerkit ovat voimassa vuosina 2021–2027.
EU-rahoituksella tehdään paljon aluekehitystyötä ja -tutkimusta. Kansallisella tasolla määritellään Suomen tarpeisiin vastaava strateginen tavoitekokonaisuus, mutta maakunnat tekevät myös alueidensa intressien mukaisia painotuksia.
”Vihreä siirtymä, kuten Ilmastonmuutoksen torjunta, kestävät energiaratkaisut, monimuotoisuuden säilyttäminen sekä digitaalisuus ovat painopistealueita, joista tutkimusta, kehitystä ja innovaatiota halutaan. Lisäksi on iso potti jaossa pandemian vaikutuksista elpymiseen”, Pakarinen kertoo.
Painopistealueet ovat niitä, joiden mukaista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa HAMKissa myös jo valmiiksi tehdään.
