Nykyaikainen navetta on miljoonaluokan investointi. Siksi on tärkeää tietää, missä määrin olosuhdevaihtelut navetassa vaikuttavat maidon tuotantoon.
Teksti: Jaana Siljamäki
Kuka olet, mitä tutkit?
Tutkijayliopettaja Ilpo Pölönen HAMK Bio -tutkimusyksiköstä. Maitoketju-hankkeessa tutkitaan navettaolosuhteita eli miten eri tekijät siellä vaikuttavat lehmien käyttäytymiseen ja edelleen maidontuotantoon. HAMKin Mustialan kampuksen koenavettaan on asennettu videokameroita ja sensoreita, jotka mittaavat kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta, lämpöä ja valoa. Lehmillä on lisäksi kaulassaan panta, joiden avulla tunnistetaan lypsyrobotille tuleva lehmä. Näin saadaan myös yksilökohtaista tietoa maidontuotannosta.
Laajemmin toimenkuvani on tutkia biotalouden ravinneketjuja ja sivuvirtoja. Olen kiinnostunut selvittämään, miten esimerkiksi rehu tuotetaan ja säilötään optimaalisesti tai lanta hyödynnetään lannoitteena tehokkaammin niin, etteivät ravinteet karkaa vesistöihin tai ilmaan.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Nykyaikainen navetta on maatalousyrittäjälle kallis investointi. Jotta toiminta on kannattavaa, on oleellista lisätä tietoa myös siitä, mikä rooli navettaolosuhteilla on maidontuotantoon. Lähtökohtaisestihan maidontuottajat tavoittelevat tasaista maitomäärää ja laatua. Sekä yksittäisen lehmän että koko karjan maitomäärässä esiintyy kuitenkin vaihtelua, jonka syytä ei tunneta. Tuotannon odottamatonta alenemaa ei yleensä saada kurottua yhtä nopeasti takaisin eikä varsinkaan kompensoitua. Sen vuoksi karjanomistaja on kiinnostunut kaikista niistä tekijöistä, joilla tuotannon tasaisuutta voidaan entisestään parantaa.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Ymmärtää navetan mikro-olosuhteita ja niiden vaikutusta eläinten käyttäytymiseen ja maidontuotantoon. Tavoitteena on, että tutkimus lisää tietoa eläintenpitoon ja navettojen rakentamiseen liittyen. Tutkimuksesta kertyy paljon dataa, josta analysoitu tieto reflektoidaan yhdessä viljelijöiden ja karjankasvattajien kanssa.
Lehmiä on videokuvattu jo kuukauden päivät ja tietoa analysoidaan koko ajan. Ensi vuoden lopulla tehdään sitten yhteenvetoa.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Karjankasvattajat, navettarakennusten suunnittelijat, robottilypsyasemien suunnittelijat, viljelijät. Eläimetkin siinä mielessä, että ne voivat paremmin ja tuotantoikä pitenee.
Luonnonvara-alan tutkimus on perinteisesti kokeellista ja ihmissilmin havainnoivaa, tässä lähestymistapa on uusi. Tutkimuksessa saadaan digitaalista seurantaa ja datan louhintaa hyödyntäen tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa tietoa kuin pelkkään ihmissilmään perustuvasta tarkkailututkimuksesta. Kun navettaolosuhteet tunnetaan nykyistä hienosyisemmin, niitä pystytään muuttamaan ehkä helpostikin niin, ettei isoja investointeja välttämättä aina tarvita. Lisäksi sensoreilla ja kuvaamalla saadaan mahdollisesti muutakin mielenkiintoista tietoa eläinten käyttäytymisestä ylipäätään.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Iso ilmiö on lypsykarjatalouden ilmastovaikutus. Jos maidontuotantoa pystytään tasaamaan navettaolosuhteisiin vaikuttamalla, silloin ilmastovaikutuskin vähenee, jos samaan maidontuotantoon päästään pienemmällä määrällä karjaa.
Maitoketju-tutkimus/Milk chain -subproject
Maitoketju-tutkimus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Biotalous 4.0 -tutkimuskokonaisuuden osahanke. Hämeen ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta, jossa yhteistyökumppaneina ovat Digita Oy, Lantmännen Feed, Valio Oy ja Luonnonvarakeskus (Luke). Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2019–31.12.2021
