Juuri nyt: Opiskelijoista moni liikkuu paljon, osa aivan liian vähän

0

Tiesitkö kuinka paljon aikuisen olisi hyvä liikkua päivässä? HAMKissa opiskelijoita kannustetaan liikunnan ja terveellisemmän elämän pariin.

Liikuntaa metsässä

Liikunnan myönteiset vaikutukset tiedostetaan laajasti. Liikunta vaikuttaa positiivisesti psyykkiseen jaksamiseen, fyysiseen kuntoon ja ehkäisee osaltaan monia sairauksia.

UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan aikuisten pitäisi harrastaa kestävyyskuntoa parantavaa reipasta liikuntaa 2,5 tuntia viikossa tai rasittavaa liikuntaa 1,5 tuntia viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa parantavaa liikuntaa tulisi kartuttaa vähintään puolitoista tuntia viikoittain.

Osalla määrät toteutuvat hyvin, mutta monilla suositukset jäävät haaveeksi. Esimerkiksi opiskelijoiden joukossa ääripäät näkyvät yhä selvemmin.

”Opiskelijat ovat jakautumassa kahtia. Toinen ääripää liikkuu paljon, ja toinen hyvin vähän. Keskivertoporukka vähenee koko ajan”, sanoo liikuntasuunnittelija Jari Virtanen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

HAMKissa liikuntatoimintaa koordinoi HAMK Moves. Sen tavoitteena on kannustaa opiskelijoita liikunnan ja terveellisemmän elämän pariin. Laajat liikuntapalvelut ovat myös HAMKin henkilökunnan käytössä. Virtanen muistuttaa, että säännöllinen liikunta on tärkeä osa niin opiskelu- kuin työkyvyn ylläpitoa ja kehittämistä.

Aktivointia vähän liikkuville

HAMK Movesin yksi tavoite kuluvalle opintovuodelle on aktivoida vähän liikkuvia matalan kynnyksen liikuntaryhmillä. Suunnitteilla on kävelyryhmiä ja eri lajeihin tutustumista. Tarkoitus ei ole karkottaa himourheilulla, vaan houkutella pienin askelin liikkumisen pariin.

Ryhmissä voitaisiin käydä elämänhallintaa laajemminkin läpi, sillä monella on parannettavaa myös ruokavaliossa ja levon määrässä.

”Syöminen ja nukkuminen ovat iso osa ihmisen hyvinvointia. Liikunnan osalta kyse on siitä, miten omaa arkea voi muuttaa. Hissin sijaan kannattaa käyttää portaita, ja siirtyä paikasta toiseen mahdollisuuksien mukaan kävellen tai pyörällä. ”

Virtanen pohtii myös voisiko vähän liikkuville tai kokonaan liikkumattomille opiskelijoille olla opintojakso, jonka voisi lukea mukaan opiskelua tukeviin opintoihin.

Kampusten välille tulossa liikuntakisoja

HAMKin kaikilla kampuksilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa jossain muodossa. Eniten vaihtoehtoja on Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa Visamäessä, missä opiskelijoilla on käytössään palloiluhalli ja kuntosali jalkapallokentän lisäksi. Erilaiset liikuntaryhmät pyörivät ammattiohjaajien avulla, ja lisäksi apuna on opiskelijoista värvättyjä liikuntatutoreita. Tutor-toiminnassa olisi tilaa myös uusille tulijoille.

”Hämeenlinnassa HAMKilla on erittäin hyvät puitteet liikunnalle, ja tilat ovat omia. Muilla kampuksilla tiloja vuokrataan ulkoa”, sanoo Virtanen.

Opiskelijat voivat ostaa liikuntapassin joko lukukaudeksi tai koko lukuvuodeksi. Sillä voi edulliseen hintaan käyttää Visamäen kampuksen liikuntapalveluita. HAMKin henkilökunnalle liikuntapalvelut ovat korkeakoulukeskuksessa ilmaisia. Muilla kampuksilla liikuntapassia ei ole, mutta tarjolla on muun muassa uimahallivuoroja alennettuun hintaan.

Uutta HAMKin liikuntapalveluissa ovat syksyllä starttaavat HAMK Moves Challenge -urheiluturnaukset.  Siinä kampusten välisiä eri lajien turnauksia on joka kuukausi syyskuulta toukokuulle. Kussakin kuussa kisataan eri lajissa. Esimerkiksi syyskuussa kilpaillaan yleisurheilussa Hämeenlinnan Kaurialan kentällä, lokakuussa on jalkapalloturnaus Valkeakoskella ja helmikuussa mitellään hankifutiksessa Evolla.

Tekniikka kannustaa, silti vain työkalu

Liikuntaan on tarjolla monenlaisia valmennuspalveluita, teknisiä asusteita ja älylaitteita. Erilaiset mittarit ja laskurit ovat hyviä kannustajia liikkumaan, mutta ne voivat toisaalta vääristää ajattelua, jos niiden tuijottaminen saa liikaa valtaa.

”Saatetaan ajatella, että kannattaako tänään lähteä lenkille lainkaan, kun sporttirannekkeesta on akku loppu eikä liikunta rekisteröidy mihinkään. Tekniikka on ihan ok, mutta kannattaa silti muistaa, miksi liikunta on tärkeää”, sanoo Virtanen.

UKK-instituutin mukaan suositeltava päivittäinen askelmäärä on 9000 askelta, mutta ihanteellista olisi saada 13000 täyteen. Sen sijaan, jos askelia kertyy päivittäinen 5000, on se terveyden kannalta liian vähän. Arkiaskareista suomalaisille kertyy päivän mittaan keskimäärin 2000–5000 askelta.

”Oli mittari kädessä tai ei, monen pitäisi liikkua enemmän kuin arjessa tekee”, Virtanen muistuttaa.

Yhteistyötä eri suuntiin

Liikunnan saralla HAMK tekee ja toivoo yhteistyötä myös eri sidosryhmien kanssa.  Esimerkiksi urheiluseuroilta toivotaan apua lajiopastukseen, vastavuoroisesti opiskelijat voisivat auttaa seurojen tapahtumissa.

Liikunta voisi olla myös yksi kanava, jossa korkeakoulu näkyisi kaupunkien katukuvassa. Lisäksi vapaita liikuntavuoroja voisi tarjota muillekin kuin opiskelijoille.

”HAMKin liikuntatilat Hämeenlinnassa ovat toisinaan päivällä niukalla käytöllä, koska opiskelijat ovat kiinni opinnoissa tai päivätyössään. Vuoroja kannattaa muidenkin kysellä”, sanoo Virtanen.

Itsensä aktivointi arjen pieniin lisäaskeliin kannattaa niin opiskelussa, työelämässä kuin muuten. Liikunta on hyvä harrastus, joka parhaimmillaan kasvaa elämäntavaksi.

Lisätietoa liikuntatarpeesta:
http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka/liikuntapiirakka-aikuisille

Leave A Reply