Kun pelit on pelattu, ei jakseta paljoa pesäpallosta puhua, toteaa ”pesisperheessä” kasvanut, HAMKissa terveydenhoitajaksi opiskeleva Lotta Vahvelainen, joka on tällä kaudella HAMKin kummipelaaja. Sekä hänen isänsä että äitinsä ovat aikoinaan pelanneet pesäpalloa pääsarjatasolla, samoin Lotan kolmoissiskot. Heistä toinen, Oona, on Lotan joukkuetoveri Hyvinkään Tahkossa ja Tessa puolestaan pelaa ykköspesistä. Perheessä annetaan ja saadaan suoraa palautetta urheilusuorituksista.
Lotalle sen puoleen ”yhtenä kolmosista” olemisessa, kuten pesäpallon ympäröimänä elämisessäkään, ei ole mitään ihmeellistä, sillä se on aina ollut hänen normaalinsa.
”Meitä vietiin kyllä muihinkin harrastuksiin, mutta me kaikki päädyimme pesäpalloon. Olen ehdottomasti joukkuepelaaja. Pesäpallossa pidän myös siitä, että se on taktinen peli. Peliin liittyvien taitojen lisäksi kentällä pitää ajatella.”
Opiskelu HAMKissa on ammattimaiselle urheilulle hyvää vastapainoa. Lotta on opiskellut nyt 2,5 vuotta sairaanhoitajaksi, minkä jälkeen hänellä alkavat syksyllä terveydenhoitajan opinnot.
”Minua kiinnostavat erityisesti työ neuvolassa tai työterveydenhuollossa. Haluan olla lasten kanssa tekemisissä tai edistää terveyttä, ja kiinnostaa niissä myös mahdollisuus päivätyöhön.”
Kipinän lasten kanssa työskentelyyn hän sai työharjoittelussaan lastensuojelussa. Opinnot ovat sujuneet hyvin, ainoastaan työharjoitteluiden suuri määrä on yllättänyt.
”Jopa kolmasosa opinnoista on harjoittelua. Uusin paikkoihin tutustuminen ja totuttautuminen on ajoittain vähän raskasta. Opiskelu on myös hyvin itsenäistä, mikä onkin hyvä asia pelaamiseen yhdistämisen kannalta.”
Omat juhlat tähtäimessä
Terveyden edistämisestä Lotta tietää omakohtaisesti jo paljon. Hän sanoo elävänsä terveellisesti, mutta ei mitenkään ”superterveellisesti”. 23-vuotisesta elämästään Lotta on pelannut pesistä jo 13 vuotta.
”Tärkeintä on syödä niin, että oikeasti jaksat. Hiilareita ja energiaa pitää olla paljon. Minulla on treenikello, josta näkyy esimerkiksi treenin keskisyke ja kulutetut kalorit. Jos ei ole kelloa kädessä, tuntuu ettei tee treeniäkään.”
Lotta muistaa, miten myös kotona äiti teki pelaaville lapsilleen isot määrät ruokaa. Urheilu rytmitti elämää ja joka ilta oli treenit. Ne olivat syöttö- ja lyöntiharjoittelua. Nykyään mukaan on tullut myös henkinen valmennus. Vastustajien taktiikkaa käydään läpi ennen otteluita tarkasti.
”En ole kokenut opiskelun ja urheilun yhdistämistä liian raskaana. Olen oppinut ottamaan vapaapäiviä. Pesäpallo merkitsee minulle elämäntapaa ja sitä, että saan kuulua hyvään porukkaan.”
Pelaajana Lotta sanoo olevansa tasaisen varma, ja häntä peluutetaan erityisesti siirtymävaiheissa. Hän osaa myös yllättää, tehdä ratkaisuja, joita ei välttämättä siinä tilanteessa osata odottaa.
”Haluan myös tsempata muita. Olen joukkueeni kakkoskapteeni, mikä on eräänlainen tunnustus joukkuehengen osoittamisesta.”
Tämä kesä menee pesiskentillä, ja sen lisäksi hän työskentelee Hyvinkäällä koronarokotuspisteessä. Lotta toivoo pelaavansa niin kauan kuin intoa riittää ja valmistuvansa seuraavana keväänä.
”Kolmosena olemisessa on paljon hyvää, mutta kyllä se harmitti, että synttärit piti aina jakaa. Jos nyt sitten valmistujaiset olisivat ne omat juhlat.”
Lotta Vahvelainen
- syntynyt 1998 Hyvinkäällä
- opiskelee terveydenhoitajaksi Hämeen ammattikorkeakoulussa
- pelaa neljättä vuotta pesäpalloa Hyvinkään Tahkossa ylimmällä sarjatasolla eli Superpesiksessä
- asuu poikaystävänsä kanssa Hyvinkäällä
- harrastaa kavereiden kanssa oleilua ja mökkeilyä.
Haluatko tietää lisää HAMKin sponsorointikäytännöistä? Lue: https://www.hamk.fi/sponsorointi/.
