HAMKin opiskelijat pääsevät ensi viikolla analysoimaan kaupassakäynnin tunnekokemusta kansainvälisissä tiimeissä. Kyseessä on uuden RUN -Eurooppa-yliopiston ensimmäinen yhteinen toteutus opiskelijoille.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: HAMK
Nimi on enne? Kahdeksan eurooppalaisen korkeakoulun muodostaman RUN -Eurooppa-yliopiston viime kesänä virallistettu yhteistyö on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Yhteistyötä rakennetaan kolmen vuoden ajan, mutta konkreettistakin jo tapahtuu, sillä korkeakoulujen opiskelijat pääsevät ensimmäiselle yhteiselle opintojaksolleen ensi viikolla.
Osallistujia on siis haettu RUN-kumppanikorkeakouluista eli Suomesta, Portugalista, Itävallasta, Irlannista, Alankomaista ja Unkarista. Mukaan valitaan 60 opiskelijaa. Valitut saavat ratkottavakseen alueensa kaupalta haasteen: Miten parantaa asiakkaan kokemusta ruokakaupassa asioidessa. Suomessa toimeksianto tulee Osuuskauppa Hämeenmaalta. Opiskelijat jakautuvat tiimeihin, joissa vaihtelevat niin kansallisuudet kuin opiskelualat – näin saadaan tuotettua aidosti kansainvälinen ja monitieteellinen opiskelukokemus.
Haasteessa tiimit voivat tehdä ostoskierroksen kolmella tavalla: perinteisesti paperilapulle tehdyn ostoslistan kanssa, valitsemalla ostokset etukäteen kaupan sovelluksen avulla ja noutamalla ne valmiiksi pakattuna kaupasta tai tilaamalla tuotteet suoraan kotiin. Tehtävien suorittamisen aikana opiskelijat kirjaavat tunteet, mitä eri vaiheet heissä herättävät ja tekevät analyysin, miten kokemusta voitaisiin parantaa. Opiskelijat myös vertailevat eri maiden kokemuksia.
”Ratkaisujen hakemisen vaiheessa mukaan tulee tekoäly. Miten se voisi auttaa esimerkiksi jossain kauppareissun epämiellyttäväksi koetussa vaiheessa”, projektin toinen vetäjä, lehtori Vesa Tuomela kertoo.
Opintojaksoille luodaan omaa mallia
Mainittu opiskelijaprojekti on ensimmäinen SAP (short advanced programme) eli opintojakso, joista opiskelu RUN -Eurooppa-yliopistossa osittain muodostuu. Niitä suunnitellaan työryhmässä, jossa on jäseniä kaikista kumppanikorkeakouluista. HAMKin edustajana ryhmässä toimii koulutuksen kehittämispäällikkö Saija Silvennoinen.
”On hienoa, että ensimmäinen SAP saatiin toteutukseen näin nopeasti. Niitä on tarkoitus pilotoida yhteensä kahdeksan tänä vuonna”, Silvennoinen kertoo.
SAPit ovat avoimia kaikille RUN -Eurooppa-yliopistossa mukana olevien korkeakoulujen opiskelijoille, ja niiden tarjontaa on tarkoitus lisätä nopeasti: ensi vuonna määrä tuplaantuu kuuteentoista, kolmantena vuonna määrä olisi jo 32.
Nyt järjestettävä opintojaksokin on siis pilotti, josta opitaan jo tehdessä. Lisäksi taustalla kulkee myös pitkäjänteisempi koulutuksen kehittäminen, eli niin sanottu pedagogisen käsikirjoituksen suunnittelu. Pedagoginen käsikirjoitus tekee näkyväksi pedagogiikan: miten opiskelijat saadaan sitoutumaan, miten heitä aktivoidaan, miten suorituksia arvioidaan ja miten tulevaisuuden taitojen kehittäminen on huomioitu. Tavoitteena on, että käsikirjoitus tulee toimimaan kaikissa SAPeissa opettajien tukena.
Pedagogisen käsikirjoituksen suunnittelusta vastaavat hamkilaiset asiantuntijat Liisa Postareff, Jari Jussila, Irma Kunnari ja Viivi Virtanen.
”Eri korkeakouluilla on erilaisia pedagogisia käytäntöjä ja -kulttuureja, joten käsikirjoituksen tarkoituksena on muodostaa yhteistä ymmärrystä ja siten taata opetuksen laatu. Varsinaisissa opetusmenetelmissä ja pedagogisissa ratkaisuissa voi olla vaihtelua, mutta tärkeää olisi, että tehdyt ratkaisut olisivat aina perusteltuja”, Postareff sanoo.
HAMKissa on vakiintunut moderni pedagoginen ajattelu, johon kuuluu oppijalähtöinen oppimisympäristö ja opiskelijoiden aktivointi. Sen vuoksi HAMKin vetovastuulla koko verkostossa on myös työryhmä, joka pohtii pedagogiikkaa laajemmin.
”Ohjaamme myös siihen, että opetuksessa otetaan käyttöön moderneja verkkotyövälineitä, kuten erilaisia ajattelua jäsentäviä visuaalisia malleja. Meillä sellaisia jo hyödynnetään tehtävänannoissa, jotka ovat tyypillisesti ratkottavan haasteen muodossa,” Virtanen sanoo.
Työtä riittää
Ensimmäinen toteutus osuu sopivasti HAMKin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen yksikön perinteiselle kansainvälisyysviikolle eli Freezing Weekille, jolla on paljon muutakin ohjelmaa. Punaisena lankana ohjelmistossa, kuten RUN -Eurooppa-yliopiston ensimmäisellä yhteisellä opintojaksollakin, on tekoäly ja tunneäly.
Opintojaksoa työstäneet kertovat, että mietittävää on ollut paljon, etenkin kun kaikki tapahtuu vain verkossa.
”Joskus huomataan, että kv-kumppaneiden kanssa puhutaan samasta asiasta eri termeillä. On huomattu esimerkiksi, että he arvioivat opiskelijaa dokumenttien, me osaamisen, perusteella. Yhteistyö on silti ollut todella mutkatonta ja etenkin portugalilaisten täsmällisyys ja proaktiivisuus on tehnyt vaikutuksen”, opintojakson toinen vetäjä Jukka Raitanen sanoo.
Vaikka asiaan kuuluu vielä pieni harjoittelun maku, Raitasen mukaan rima asetetaan korkealle myös täysin uuden toimintamuodon äärellä.
”Tämä on jännittävää. Tiimit tulevat olemaan mukavan monipuolisia.”
Mikä RUN-EU?
- RUN -Eurooppa-yliopisto -verkostossa on kahdeksan yhteiseen visioon sitoutunutta eurooppalaista korkeakoulua kuudesta eri maasta.
- RUN-EU on lyhenne sanoista The Regional University Network – European University
- Euroopan komissio myönsi verkoston korkeakouluille Eurooppa-yliopisto -statuksen ja rahoituksen RUN -Eurooppa-yliopiston toiminnan käynnistämiseksi seuraavan kolmen vuoden aikana.
- Tavoitteena on kehittää yhdessä korkealaatuista, tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavaa koulutusta ja tutkimusta sekä varmistaa taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävä kehitys korkeakoulujen toiminta-alueilla ja sidosryhmien keskuudessa. Tavoitteena on myös luoda ja myöntää yhteisiä eurooppalaisia tutkintoja.
- RUN-EU -verkostossa ovat HAMKin lisäksi mukana Polytechnic of Leiria ja Polytechnic of Cavado and Ave Portugalista, Athlone Institute of Technology ja Limerick Institute of Technology Irlannista, NHL Stenden Alankomaista, Széchenyi István University Unkarista ja FH Vorarlberg Itävallasta.
- Kolmivuotisen hankkeen aikana mahdollistetaan lyhytkestoiset ja joustavat opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuudet, tutkimusyhteistyön ja tutkijaryhmien muodostaminen, tohtorikoulutuspolkujen avaaminen, kaksois- ja yhteistutkintojen suunnittelu ja toteutus sekä yhteisten hallinnollisten rakenteiden luominen.
- Käytännössä työtä tehdään kahdeksassa työpaketissa, joissa esimerkiksi toteutetaan yhteisiä opintoja ja tutkimushankkeita sekä eripituisia henkilöstö- ja opiskelijavaihtoja.
Lisätietoa nettisivullamme.