Rohkeus, luottamus, vähäinen hierarkia ja byrokratia, opiskelijalähtöisyys, käytännönläheisyys. Design Factory on uudenlainen oppimisympäristö, jossa työskennellään monialaisissa tiimeissä, kunkin opiskelijan oman alan asiantuntijuutta hyödyntäen ja vahvistaen. Tavoitteena on ratkoa yritysten ongelmia ja innovoida uutta aidoissa yritysprojekteissa.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuvat: Terho Aalto
Hämeen ammattikorkeakoulun Design Factory vietti avajaisia elokuun 2019 lopulla. Design Factoryn konsepti on peräisin Aalto-yliopistosta, josta se on levinnyt laajasti maailmalle.
Design Factoryn johtaja, tutkijayliopettaja Jari Jussila HAMKista ja professori, Aalto-yliopiston Design Factoryn johtaja Kalevi “Eetu” Ekman keskustelivat, mistä Design Factoryssa on kyse ja mitä se tarjoaa opiskelijalle.
Miten Design Factory eroaa korkeakoulujen perinteisistä toimintamalleista?
KE: Akateemisen maailman hyviin perinteisiin kuuluu konferenssit ja tieteelliset journaalit. Tämä verkosto taas on erilainen tapa tiedon jakamiseksi. Olemme osa yliopistoa, ja toimintaamme liittyy tutkimus ja julkaiseminen, mutta tarjoamme perinteisiä toimintamalleja täydentävän yhteistyön muodon.
Perinteiset tieteelliset konferenssit ovat usein pakkopullaa. Sinne täytyy mennä, koska oma paperi on esillä, ja taistella näkyvyydestä satojen osallistujien kanssa. Design Factoryilla ympäri maailman on vuosittain viikon kestävä tapaaminen, jonne kukin lähettää yhden tai kaksi osallistujaa. Koossa on pienempi, hallittavampi porukka laajalta kentältä, jolla on yhteinen intohimo ihanteellisen oppimisympäristön kehittämiseen.
Millaista HAMKin ja Aalto-yliopiston Design Factoryjen yhteistyö käytännössä on?
JJ: Tähän saakka olemme osallistuneet bootcamppiin Aallossa (viikon mittainen intensiivijakso) ja monet henkilökunnastamme ovat olleet mukana Product Development Project –kurssilla. Jatkossa meiltä lähtee opiskelijoita ja henkilökuntaa vaihtoon Aaltoon. Voimavarana on, että olemme lähellä ja lähestyminen on helppoa. Mindset on samanlainen. Lokakuussa osallistuimme kansainvälisen DF-verkoston toimintaan.
KE: Hamkilaisten osallistumisesta PdP-kurssilleni jäi hyviä kokemuksia, sitä haluan jatkaa. Kaiken täytyy aina alkaa jostain. Sopimuksia on tehty ennenkin, seuraavaksi niiden on muututtava teoiksi.
Miten opiskelija hyötyy yhteistyöstänne?
JJ: Design Factory laajentaa hamkilaisten mahdollisuuksia osallistua Aalto-yliopiston opintoihin ja toisin päin. Voimme luoda uusia kombinaatioita. Opiskelijana täällä kouluttautuu ihmiseksi, jonka vastuu kasvaa tekemisen kautta.
KE: Suomen korkeakouluverkosto ei ole suotta laaja, mikään yksittäinen toimija ei voi kattaa kaikkia aloja ja opiskelijan kannalta yhteistyö on välttämätöntä. Ja toisaalta, väheksymättä tieteellisiä saavutuksia, akateemisuus ja käytännön elämälle vieraus eivät ole mainesanoja kenellekään. Design Factoryjen yhteistyö liittyy teorian ja käytännön yhdistämiseen. Valtaosa Aallosta valmistuneista ei tähtää tutkijan uralle, vaan työelämän, liike-elämän, teollisuuden ja kaupunkien palvelukseen.
Voiko minkä tahansa koulutusalan opiskelija hakeutua Design Factoryyn? Miten?
JJ: Lähtökohtaisesti minkä tahansa koulutusalan opiskelija voi hakeutua Design Factory opintoihin. Opinnot järjestetään englanninkielisenä, jotta kaikilla olisi tasapuolinen mahdollisuus osallistua. Design Factoryn opintojaksot löytyvät HAMKin opetussuunnitelmista ja niitä myös markkinoidaan Design Factoryn verkkosivuilla.
KE: Kyllä voi. Helpoin tapa on osallistua Design Factoryssa pidettävälle Aallon opetusohjelman mukaiselle kurssille, joita on vuosittain yli 30. Mukana tässä valikoimassa on esimerkiksi vetämäni Tuotekehitysprojekti-kurssi, joka on nimenomaan suunniteltu siten, että sen toteuttamiseksi on välttämätöntä saada opiskelijoita monipuolisesti eri aloilta. Myös muiden opintojen suorittamiseen liittyy usein harjoitustöitä, joiden suorittamiseen Design Factory tarjoaa hyvät puitteet.
Työllistyykö opiskelija helpommin opiskeltuaan Design Factoryssä?
KE: En tiedä voiko sellaista lupausta antaa, kun opiskelijat ovat työllistyneet meiltä muutenkin varsin hyvin. Ero Design Factoryssa opiskelleella saattaa muihin verratuna olla, että ensin mainittu uskaltaa lähteä herkemmin tutkimaan myös muita uravaihtoehtoja ja on yrittäjämäisempi.
JJ: Tässä ei voi välttyä yritysyhteistyöltä, vaan opiskelija joutuu kommunikoimaan yritysten kanssa suoraan itse, eikä pelkästään opettajan välityksellä kuten usein on tapana. Vaikuttaa, että opiskelijat nauttivat siitä sen kokemuksen pohjalta, mitä kesän aikana ehti kertyä.
Paljonko Aallosta on lähtenyt vaihtoon opiskelijoita muihin Design Factoryihin maailmalle? Onko HAMKissa jo tiedossa, mihin opiskelija voi lähteä ja kuinka pian tämä opiskelijavaihto käynnistyy?
KE: Ennen Design Factoryn avaamista Shanghaissa, opiskelijoilla oli iso kynnys lähteä Kiinaan vaihtoon. Ero entiseen on silmiinpistävä. Design Factory verkosto on ollut suureksi avuksi myös opiskeluprojekteihin liittyen, ja liikennettä on melko paljon kumpaankin suuntaan, Suomesta maailmalle ja päinvastoin.
JJ: Maailmalla on 27 Design Factorya. Opiskelijavaihdot ovat yksi näistä asioista, joista keskustellaan DF–verkoston kanssa.
Toiminnassa korostetaan, ettei pidä olla hierarkiaa, turhaa byrokratiaa tai muuta jäykkää ja ”vanhanaikaista”. Miten varmistetaan, että ei lipsuta anarkian, kaaoksen ja turvattomuuden puolelle?
KE: En sanoisi, että ei pidä olla hierarkiaa, byrokratiaa ja konventioita, ne ovat olemassa joka tapauksessa. Vastustan sitä, että organisaatiot alkavat elää niiden ehdoilla.
JJ: Kaaoksen reunalla toimiminen ei ole paha asia, vaan enemmänkin seurausta toimintakentän dynaamisesta ja muuttuvasta luonteesta. Sääntöjen kanssa pitää tulla toimeen, mutta kaikki ei tule menemään käsikirjoituksen mukaan. Pitää muistaa, että yritysten kanssa toimiessa eteen tulee yllätyksiä kuitenkin.
Kalevi Ekman, mikä on vaikuttavin mieleen jäänyt projekti? Jari Jussila, mikä olisi haaveiden projekti HAMKin Design Factoryssä?
KE: Vaikuttavimpia havaintoja on ollut tavata vanhoja opiskelijoitamme ja nähdä heidän nousseen huipuiksi alalla, jota meillä ei ole koskaan opetettu. Jotain on silloin mennyt oikein.
JJ: Olisi hienoa saada joku projekti, jossa yhdistyy monia eri aloja. Löytyisi esimerkiksi biopuolelle jokin ratkaisu sellaisten alojen yhteistyönä, jota ei ole osattu ennakoida.
FAKTA:
Mikä Design Factory (DF)?
- Poikkitieteellinen tuote- ja palvelukehityksen alusta, joka yhdistää opiskelijat, opettajat, tutkijat ja elinkeinoelämän
- Perustettu 2008 Aalto-yliopistossa, minkä jälkeen DF-verkosto on kasvanut 27:ään (sijainteina mm. New York, Shanghai, São Paulo, Melbourne)
- Globaalisti n. 5300 opiskelijaa, 78 työntekijää, 225 yrityskumppania
- Hämeenlinnan yksikkö on ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen yksikkö Suomessa
https://www.hamk.fi/designfactory
