”Osaamme HAMKissa luonnonkierron, alkutuotannon, prosessit, asiakkaaseen liittyvän markkinoinnin ja johtamisen sekä tuotteen kierrättämisen takaisin peltoon. Lisäksi digi yhdistää kaikkea.”
Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden tutkimusyksikkö saa elokuun alusta uuden johtajan. Annukka Pakarinen nimettiin tehtävään toukokuussa, ja varsinainen työ alkaa uuden lukuvuoden myötä.
Pakarisen oma ura alkoi kemian alan diplomi-insinööriopinnoista Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Tuon jälkeen hän työskenteli viitisen vuotta Nokialla laatu- ja ohjelmistotestauksessa ja pari vuotta lukion matematiikan opettajana Hämeenlinnassa.
”Nokia-ura ei ollut minun juttuni. Halusin lähemmäksi biotaloutta. Vielä nuorempana ajattelin, että minusta tulee syöpätutkija, mutta tulikin siis biotieteilijä”, Pakarinen naurahtaa.
Pakarinen on filosofian tohtori. Ympäristöopintoja hän teki Turun yliopistossa, ja väitöskirja biopolttoaineista valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 2013. Väitöksessään hän selvitti, miten viisi eri peltokasvia (valkolupiini, härkäpapu, maa-artisokka, hamppu ja maissi) soveltuvat bioetanolin ja biokaasun tuotantoon. Myös HAMKiin syntyi tuolloin vahva side, sillä tutkimukseen liittyvät biokaasumittaukset hämeenlinnalainen Pakarinen toteutti laboratoriossa Visamäessä.
HAMKissa Pakarinen on työskennellyt keväästä 2013. Ensin tutkijana Bioliike-hankkeessa, sitten projektipäällikkönä Fiksu biojäte -hankkeessa ja vuodesta 2016 HAMKin bio- ja elintarviketekniikan koulutuspäällikkönä. Nyt vastuu on koko tutkimusyksiköstä.
”HAMKissa on paljon hyviä tutkijoita, joilla on valtavan paljon osaamista.”
”Olemme ainoa korkeakoulu, jolla on kaikki alat pellosta peltoon. Osaamme luonnonkierron, alkutuotannon, prosessit, asiakkaaseen liittyvän markkinoinnin ja johtamisen sekä tuotteen kierrättämisen takaisin peltoon. Lisäksi digitaalinen osaaminen kulkee kaikkien osa-alueiden läpi ja yhdistää niitä.”
HAMKissa tutkimusyksiköitä on kaikkiaan neljä. Niistä biotalous tutkii ekologisesti kestäviä teknologiaratkaisuja, uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja niiden jatkojalostamista. Samalla yksikkö edistää metsään, peltoon, puutarhaan ja teolliseen tuotantoon liittyviä prosesseja. Myös ympäristöasiat kuuluvat biotalouteen.
Aalto-yhteistyössä paljon mahdollisuuksia
Biotalouden tutkimusyksikkö tekee paljon yhteistyötä eri tutkimusorganisaatioiden, yliopistojen ja muiden korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen kanssa työtä on tehty pitkään, ja sitä on Pakarisen mukaan mahdollista syventää edelleen. Samoin Helsingin yliopiston Viikin laitosten kanssa yhteistä tutkimusta on paljon. Viikissä painopiste on tieteellisessä tutkimuksessa, HAMKissa sen käytäntöön soveltamisessa.
HAMK solmi keväällä yhteistyösopimuksen Aalto-yliopiston kanssa. Sen konkreettista käynnistymistä Pakarinen odottaa innolla.
”Aallon kanssa tulee olemaan todella mielenkiintoista yhteistyötä. Biotalouden yksikölle se on merkittävä kumppani.”
Työtä tulevaisuuden hyväksi
Biotaloudessa tutkimus niveltyy osaksi opetusta. Ajatuksena on saada kaikki opettajat kiinnostumaan tutkimuksesta ja tutkijat opiskelijoiden ohjaamisesta. Tutkimuksessa avuksi voi olla antamalla vaikkapa kieli- tai teknistä osaamistaan projektien hyväksi.
Korkeakoulussa ratkotaan myös monia tuotekehitykseen, tulevaisuuden tuotteisiin tai muuten yritystoiminnan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.
”Tutkimuksessa tehdään aluekehitystä, mistä on yrityksille hyötyä. Yritykset tuovat meille käytännön ongelmia ratkottavaksi ja me tarjoamme vastavuoroisesti niille tuoretta tutkimustietoa.”
”Tälle pohjalle on hyvä rakentaa. Osaamista biotalouden tutkimusyksikössä on vaikka kuinka pitkälle”, Pakarinen sanoo.
Pakarisella tutkimus ja tuotekehitys ovat lähellä sydäntä. Suomalaisten keksijöiden tukisäätiö palkitsi hänet huhtikuussa keksijäpalkinnolla Pakarisen Ekokamu-yhtiön tuotteistamasta biojäteastiasta.
Mikä tutkimustoiminnassa niin kiehtoo?
”Riemu siitä, että löytää uutta ja saa aikaan tuloksia. Uudessa mukana oleminen on vain niin mukavaa. ”
Mia Jouslehto
