Kirjoittajina sairaanhoitajaopiskelijat Päivi Kokkola, Sirpa Nygren, Siina Pyykkö ja Miia Tolonen, SHHTM18Y3
Olemme neljä toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijaa ja suoritimme projektiharjoittelun työskentelemällä Liikuntamaa-messutapahtumassa Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa 7. – 9.11.2019. Liikuntamaa on joka toinen vuosi järjestettävä vammaisurheilun esittelytapahtuma, jossa kuka vaan voi kokeilla vammaisurheiluun suunnattuja lajeja ja välineitä. Näytteilleasettajia oli tänä vuonna yli 220 ja eri liikuntalajipisteitä yli 30. Vuoden 2019 Liikuntamaan isot teemat olivat luontoliikunta ja e-urheilu. Tapahtuma järjestettiin Apuvälinemessujen yhteydessä. Liikuntamaan on tarkoitus palvella niin vammaisia kuin vammattomia liikunnan harrastajia. (Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, n.d.)
Aloitimme projektin alkuinfolla 28.10.2019, jossa VAU ry:n verkostokoordinaattori Tiina Siivonen kertoi meille Liikuntamaa-tapahtumasta. Hän esitteli meille vammaisurheilulajeja, joista emme tietäneet ennalta juuri mitään. Opettelimme myös näkövammaisen ohjausta. Uutta oli, että sokeaa ei kuljetetakaan käsikynkkää, vaan käytetään yhteyskättä. (Näkövammaisten liitto ry, n.d.) Lisäksi harjoittelimme liikuntarajoitteisen nostamista pyörätuolista kahden avustajan voimin. Tässä on tärkeää noudattaa ergonomista nostoasentoa ja -otetta.
Alkuinfossa saimme tietoa Liikuntamaasta ja vammaisurheilusta sekä messujen käytännön järjestelyistä. Mukaamme annettiin materiaalia, kuten vammaisurheilulehden numero 3/2019 ja Motoasemat-esite, joihin tutustuimme ennen varsinaisia messuja. Aloituspäivän kohokohta oli vinkukanapesäpallon pelaaminen (Kuva 1. ja 2.). Peli on näkövammaisille suunnattu pesäpallon vastine, jossa vinkuvaa koiranlelua lähetetään paksun kuminauhan avulla lentoon. Peli oli kaikessa yksinkertaisuudessaan varsin riemastuttava. Pelin tarkoituksena oli osoittaa meille soveltavan liikunnan mahdollisuudet. Keksimällä erilaisia variaatioita ja helpottavia välineitä, onnistuu pelaaminen toimintarajoitteista huolimatta.
Kuvat 1. ja 2. Tulevina sairaanhoitajina meidän on tärkeä tietää soveltavasta liikunnasta ja vammaisurheilusta. Tämä kaikki on olennaista terveyden edistämisessä. Kuvissa tutustumme vinkukanapesäpalloon.
Messuilla opastimme vammaisurheilulajien ja -välineiden kokeilussa
Varsinaisilla messuilla osallistuimme eri vammaisurheilulajien opastamiseen. Tämä oli mielenkiintoista, sillä eihän meillä ollut itsellä muuta etukäteistietoa lajeista kuin mitä Tiina Siivoselta kuulimme alkuinfossa. Tämä ei kuitenkaan muodostunut ongelmaksi, sillä olimmehan samalla pisteellä koko päivän. Ehdimme oppia kaiken tarvittavan. Pääsimme myös itse kokeilemaan useita lajeja, mikä olikin lajin ohjauksen edellytys.
Tutustuimme sokkobingikseen (Kuvat 3. ja 4.), joka on näkövammaisille suunnattu yksilölaji. Se eroaa täysin pingiksestä. Sitä voi pelata, vaikka näkövammaa ei olisikaan (Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, n.d.a). Peli on todella koukuttava ja sokkolasit innostivat messuväkeä kokeilemaan pelaamista sokkona. Oli hienoa kuulla, että Suomella on lajissa oma maajoukkue. Videon sokkobingiksestä voit katsoa tästä.
Kuva 3. Sokkobingispöytä eroaa tavallisesta pingispöydästä: se on puinen kaukalo, ja keskellä turvalasi, jonka alitse palloa liu´utetaan (Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, n.d.a).
Kuva 4. Sokkobingisvälineistöä: sokkolasit, maila, helisevä pallo ja suojakäsine. Pelipöydän molemmissa päissä on maali. Kuvassa näkyy myös maalia ympäröivä valkoinen, karhea puolustusalue. (Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, n.d.a)
Pääsimme näkemään maalipalloa, joka on vauhdikas kuuloaistiin perustuva näkövammaisten joukkuepeli. Kuuden hengen joukkueesta kolme pelaajaa on kerrallaan kentällä. Kaikilla pelaajilla on silmien edessä sokkolasit. Pelissä käytetään palloa, joka on 1250 g painoinen, ja jossa on kulkusia sisällä tuottamassa ääntä. Hyökkäävän joukkueen tarkoituksena on vierittää pallo vastustajan maalilinjan yli, kun taas puolustava joukkue yrittää estää sen. Puolustaessaan pelaajat heittäytyvät kyljelleen puolustusalueella kädet vartalon jatkeena, jotta saadaan suurempi torjunta-ala. Tämä vaatii taitoa. (Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, n.d.b) Maalipallon lajiesittelyvideon voit katsoa tästä.
Tutustuimme messuilla myös Bocciaan, joka on italialaissyntyinen tarkkuuspallopeli. Se muistuttaa läheisesti petanqueta. Boccia on yksi liikuntavammaisten suosituimpia harraste- ja kilpaurheilulajeja Suomessa. Laji vaatii hyvää tarkkuutta ja keskittymiskykyä. Pelaajan tavoitteena on pelata omat pelipallonsa mahdollisimman lähelle maalipalloa. Bocciassa voi pelata palloa heittämällä, potkaisemalla, vierittämällä tai käyttämällä vierityskourua ja avustajaa. Sisäpeleissä on käytössä nahkaiset pallot, ulkopeleissä käytetään muovisia palloja. Bocciassa kilpaillaan sekä kansainvälisellä tasolla että kansallisissa kilpailuissa. Pelata voi niin henkilökohtaisessa kuin parikilpailussakin. (Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, n.d.d) Bocciasta voit katsoa videon tästä.
Pyörätuolirugby teki meihin vaikutuksen fyysisyydellään. Se onkin hyvin taktinen kontaktilaji. Pyörätuolirugbyä kutsuttiin ennen nimeltä murhapallo (murder ball), sillä se on raju laji taklailuineen ja törmäilyineen. Laji on suunniteltu pyörätuolia käyttäville henkilöille, joilla on rajoituksia myös käsien toimintakyvyssä. Peli on saanut vaikutteita amerikkalaisesta jalkapallosta, rugbysta, koripallosta ja jääkiekosta. Pyörätuolirugbyssa käytetään lajiin erikseen suunniteltuja, pelaajille henkilökohtaisesti valmistettuja pelituoleja. Pyörätuolirugbyä voivat harrastaa myös ne henkilöt, jotka eivät arjessaan käytä pyörätuolia. (Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, n.d.e) Pyörätuolirugbyyn voit tutustua tarkemmin katsomalla videon tästä.
Parajääkiekko (entinen kelkkajääkiekko) hämmästytti vaikeudellaan. Kelkassa tasapainon löytäminen oli vaikaa ja liikkuminen vielä hankalampaa. Lajin sanotaan soveltuvan liikuntavammaisille pelaajille, joilla on hyvä ylävartalon hallinta ja istumatasapaino sekä hyvä käsien toimintakyky. Yleisin parajääkiekkoilijan vamma on alaraajan vamma, esimerkiksi amputaatio. Laji soveltuu myös erinomaisesti sellaisille jääkiekkoilijoille, jotka eivät esimerkiksi polvi- tai muiden urheiluvammojensa vuoksi voi harrastaa jääkiekkoa. Lajia voi Suomessa pelata myös vammaton pelaaja. Parajääkiekon säännöt ovat lähes samat kuin jääkiekossa, mutta sitä pelataan kelkassa istuen. Liikkuminen vauhditetaan lyhyillä mailoilla, joita pelaaja pitää molemmissa käsissään. Pelaajilla on muuten normaalit jääkiekkovarusteet. (Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry, n.d.f) Parajääkiekkoa voit katsella tästä.
Liikuntamaa-messuilla oli eräs mielenkiintoinen piste, jossa oli tungosta lähes koko ajan. Kahden miehen perustama EXerium-yritys. Yritys markkinoi Exerium Active -tuoleja (Kuva 5.). Harjoittelukäytössä oli sekä työtuoleja että pelituoleja. Pelituoleilla oli rentoa ja mielekästä pelata yksinkertaisia pelejä ja samalla oma keskivartalo pääsi töihin, koska oman vartalon liikkeillä ohjattiin peliä. Pelatessa syvät tukilihakset aktivoituvat luonnollisesti. Keskivartalon aktivointi edesauttaa myös selän ja koko kehon terveyttä sekä kehittää kehonhallintaa ja tasapainoa. Pelien kerrottiin tukeva yleistä hyvinvointia, sillä ne motivoivat harjoittelemaan säännöllisesti. Lisäksi keskittyminen peliin vähentää kiputuntemuksia, aktivoi sosiaalisuutta ja aktivoi aivoja. EXerium GameXR -pelituolit soveltuvatkin lähes kaikille. (Exerium / Suomen Kuntoutusvälineet Oy, 2019)
Projektipäällikkö Leena Korhonen Suomen Aivotutkimus ja Kuntoutuskeskus kirjoittaa: ”Me käytämme eXerium GameXR -pelituolia kuntoutuksessa, sillä pelillistäminen tekee kuntoutuksesta mielenkiintoista ja se motivoi käyttäjää harjoittamaan tärkeitä liikesarjoja, tasapainoa ja refleksejä.” (Exerium / Suomen Kuntoutusvälineet Oy, 2019)
Kuva 5. EXerium -tuoleja.
Paralympiakomiteapisteellä kävi kuhina, kun koko perheen voimin oli lähdetty liikkeelle. Perheet saivat tutustua vammaisurheilun mitalisteihin, mm. Jenni Kuuselaan, lyhytkasvuiseen voimanostajaan. Vuonna 2017 hän nappasi penkkipunnerruksessa kultaa alle 44-kiloisten painoluokassa tuloksella 50 kiloa edellisissä World Dwarf Games -kisoissa Kanadassa.
Pimé Café – kahvilakokemus sokkona
Haluamme lopuksi kertoa vielä yhden uuden kokemuksen liikuntamaa-messuilta: Pimé Cafén eli kahvilan, jossa asioidaan täysin pimeässä. Kahvilahetki oli heijastus näkövammaisen elämään. Pääsimme kokeilemaan toimimista kahvipöydässä ilman näköaistia ja huomasimme konkreettisesti kuinka tärkeää – niinkin yksinkertainen asia – kuin kommunikointi muiden pöydässä istuvien kanssa oli, kun näköaisti puuttui.
Pimeässä sosiaalinen luovuus on kaiken a ja o. Muiden ihmisten tapa ottaa kontaktia ja kommunikoida, lämpötilat, hajut, maut tai vaikkapa tuulenvire nousevat uuteen merkitykseen. Joudutaan luottamaan muihin ja heittäytymään uudenlaiseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Tämän kautta voi löytää itsestänsä aivan uusia puolia, vahvuuksia ja selviytymiskeinoja. Maailmaan ja itseensä tutustuminen ilman näköaistia luo unohtumattoman ja herättävän kokemuksen! (Iiris Pimé Café 2019)
Pimeä tilaan kuljettiin käsi kädessä. Henkilö, joka meitä ohjasi oli itse näkövammainen eli täysin sokea, kuten hän itse sanoi. Tämä kokemus jäi ikimuistoisesti mieleen koskettavuudellaan.
Soveltavan liikunnan verkkokoulutus
Liikuntamaa-messujen jälkeen syvensimme osaamistamme tutustumalla soveltavan liikunnan verkkokoulutukseen, joka on VAU ry:n ja Liikuntakeskus Pajulahden kehittämä kaikille ilmainen koulutus. Sitä suorittaessa huomasimme, että on olemassa paljon asioita, joiden olemassaolo olisi muuten jäänyt pimentoon. On hyödyllistä tietää, millä nimellä vammaista on lupa kutsua tai mikä ero on Special Olympics -kisoilla ja paralympialaisilla. Suosittelemme koulutusta lämpimästi kaikille.
Perhecase
Tehtäviimme kuului lisäksi Liikuntamaa-messuilla yhteystiedot antaneeseen perheeseen tutustuminen ja haastattelutulosten raportointi. Teimme tehtävän pareittain, koska sopivia perheitä oli hankala saada mukaan. Perheet, joiden yhteystiedot saimme, kieltäytyivät osallistumasta, joten otimme käyttöön varasuunnitelman. Erään ryhmämme jäsenen tuttavaperhe lupautui haastateltavaksi. Haastattelu onnistui hienosti ja tutustuimme sen myötä mm. omaishoitojärjestelmään , biolasiin ja viittomakahvilaan. Saimme lopulta Näkövammaiset lapset ry:n kautta mukaan myös toisen perheen, jota haastattelimme puhelimitse. Olihan koskettavaa. Tutustuimme sen myötä mm. Sturge-Weberin oireyhtymään ja hemisfärotomiaan.
Lopuksi
Liikunnalla on tutkitusti lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteemme. Säännöllisellä kohtuutehoisella liikunnalla on todettu olevan edullisia vaikutuksia myös useiden sairauksien ehkäisyssä. Liikkuminen auttaa voimaan sinut paremmin. Mielialasi kohenee, ajatuksesi terävöityvät, stressin tunteesi kevenee ja nukut paremmin. Liikkumalla riittävästi voit saada lisää myös elinvuosia. Liikkuminen ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joitakin syöpätauteja. Liike on lääke, sanotaan. Liikunta on tärkeä tekijä terveyden edistämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Jotkut terveysliikunnan vaikutuksista alkavat näkyä ja tuntua heti liikkuessa, toiset taas vaativat useamman kuukauden säännöllistä liikuntaa ennen kuin muutokset tai vaikutukset näkyvät. Osa vaikutuksista on hyvin lyhytaikaisia ja osa taas pitkäkestoisia. (UKK-Instituutti)
Vammaisuus ei ole myöskään este liikkumiselle. Liikuntarajoitteita voi olla, mutta mielikuvitus auttaa kehittelemään apukeinoja liikkumiselle. Monin eri tavoin voidaan pitää kuntoa yllä ja etsiä sopivia liikuntamuotoja ja -tapoja. Vammaisurheilun suuri lajimäärä ja apuvälineistön runsaus hämmästyttävät. On hienoa, että Malike ja Solia vuokraavat välineitä edullisesti.
Esittelimme tässä blogissa vain muutamia urheilulajeja, joita Liikuntamaassa pääsi kokeilemaan. Suosittelemme seuraavia vuonna 2021 järjestettäviä Liikuntamaa-messuja kaikille ja erityisesti projektiharjoittelua tekeville. Liikuntamaa ei toteutuisi ilman opiskelijoita ja vapaaehtoisia. Messuilla työskentely paitsi lisäsi tietämystämme vammaisurheilulajeista ja -välineistä myös antoi kokemusta ohjaamisesta. Lisäksi opimme erilaisuuden kohtaamista ja yleissivistyksemme karttui. Oppimistamme tiedoista on varmasti ammatillista hyötyä tulevaisuudessa sairaanhoitajana.
Lähteet
Exerium / Suomen Kuntoutusvälineet Oy (2019). Istu fiksummin. Haettu 18.11.2019 osoitteesta http://exerium.com/game-xr/
Iiris Pimé Café (2019). Haettu 18.11.2019 osoitteesta https://www.nkl.fi/fi/etusivu/toiminta/pimecafe
Näkövammaisten liitto ry (n.d.). Näkövammaisen opastaminen. Haettu 22.11.2019 osoitteesta https://www.nkl.fi/fi/etusivu/nakeminen/kohtaaminen/opastaminen#paragraph2
Omaishoitajaliitto ry (n.d.) Omaishoidon tietopaketti. Haettu 22.11.2019 osoitteesta https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/
Pitkänen, V. (2012). Kuitulujitteinen biolasiproteesi edistää luun kasvua – Kallo eheäksi biovaraosalla. Haettu 19.11.2019 osoitteesta https://www.ts.fi/teemat/427850/Kallo+eheaksi+biovaraosalla
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry (n.d.d) Boccia. Haettu 19.11.2019 osoitteesta https://www.vammaisurheilu.fi/liikunta-ja-urheilu/lajit/boccia
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry (n.d.) Liikuntamaa on vammaisurheilun ja -liikunnan näyteikkuna. Haettu 23.11.2019 osoitteesta https://www.vammaisurheilu.fi/ajankohtaista/liikuntamaa
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry (n.d.c). Maalipallo. Haettu 19.11.2019 osoitteesta https://www.vammaisurheilu.fi/liikunta-ja-urheilu/lajit/maalipallo
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry (n.d.f) Parajääkiekko. Haettu 18.11.2019 osoitteesta https://www.vammaisurheilu.fi/liikunta-ja-urheilu/lajit/kelkkajaakiekko
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry (n.d.e) Pyörätuolirugby. Haettu osoitteesta 26.11.2019 https://www.vammaisurheilu.fi/liikunta-ja-urheilu/lajit/pyoratuolirugby
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry (n.d.a). Sokkobingis. Haettu 24.11.2019 osoitteesta https://www.vammaisurheilu.fi/liikunta-ja-urheilu/lajit/sokkopingis
UKK- Instituutti. Osaamista terveysliikunnan edistämiseen. Haettu osoitteesta 26.11.2019 https://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset