Kirjoittaja: sairaanhoitajaopiskelija Jari Lappavirta
Olen kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen opintokokonaisuuteen, kuuluu terveyden edistämisen projekti, jonka toteutin Kanta-Hämeen keskussairaalan osastolla P4K. Tehtävänäni oli ohjata mielenterveyden häiriöistä kärsiville keskusteluryhmiä, joissa käsiteltiin elintapoja ja erityisesti elämänhallintaa.
Työskentelin kesän 2019 Kanta-Hämeen keskussairaalan osastolla P4K, joka on akuuttikuntoutus osasto. Osastolle siirretyt potilaat siirtyvät pääosin muilta osastoilta sinne jatkohoitoon ja kuntoutettavaksi päämääränä joko tuetut asumispalvelut tai kotiutus. Osastolla hoito koostuu lääkehoidon lisäksi arkielämän taitojen harjoittelusta esim. ruuanlaitosta ja ympäristön siisteydestä huolehtimisesta. Hoidossa hyödynnetään paljon ryhmämuotoisia menetelmiä. Idea ryhmästä, jonka vedin syntyi, koska kesän aikana huomasin, miten heikkoja olivat monien potilaiden käsitykset mielenterveyttä ylläpitävistä elintavoista.
Ryhmätoiminnan sisällön runkona oli Suomen mielenterveys ry:n tuottama mielenterveydenkäsi materiaali. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa ja käsiteltävä aihepiiri eli eri jokaisella kokoontumiskerralla. Käsiteltävät aihepiirit olivat lepo, ravinto, liikunta, ihmissuhteet ja harrastukset. Viimeisellä ryhmäkerralla käsiteltiin arvoja ja päivittäisiä valintoja, sekä keskusteltiin edellisten kertojen sisällöstä. Ryhmään osallistui neljästä seitsemään henkilöä riippuen osaston tilanteesta ja esimerkiksi kotilomista. Ryhmäkerroilla oli osin samoja potilaita ja osin ryhmäläiset vaihtuivat. Ryhmätoiminta oli keskustelun omaista, olin valmistellut teorian pohjalta kysymyksiä, jotka esitin ja ryhmäläiset vastasivat vuorollaan. Vastausten perusteella syntyi keskusteluja, joiden yhteydessä pääsin kertomaan tietoa kyseisistä aiheista.
Keskeisenä materiaalina oli Suomen Mielenterveys ry:n mielenterveydenkäsi materiaali ja sen oheismateriaalit. Lisäksi etsin eri aihepiirien lisätietoa useista eri lähteistä. Projektiini kuului myös näkökulma ryhmien ohjaamiseen. Hyvä ohjaaja tunnistaa ohjattavan, on ohjaustilanne sitten yksilö- tai ryhmäohjaus, ainutlaatuisena yksilönä ja oman tilanteensa asiantuntijana (Hirvonen & Muut 2007, 47.)
Projektiharjoittelu opetti minua valmistautumaan perusteellisesti ohjauskertoihin niin että materiaalin lisäksi tiesin minkälaisia ohjattavia, oli tulossa ryhmään. Ohjauksenrunko tulee suunnitella niin että materiaalia on tarvittaessa joko lyhyempään tai pitempään ohjaukseen. Osallistujilta keräsin palautetta jokaisen ohjauskerran jälkeen. Se oli valtaosin erittäin myönteistä, olin onnistunut luomaan turvallisen keskustelu tilanteen, jossa uskalsi kertoa omista kokemuksista ja kysellä lisää.
Lähteet:
Hirvonen, E., Johansson, K., Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M. & Renfors, T. Ohjaaminen Hoitotyössä. 2007, 25. Porvoo: WSOY
Mielenterveyden käsi. Suomen Mielenterveys ry. Haettu 13.11.2019 https://mieli.fi/fi/julisteet/mielenterveyden-k%C3%A4si