Kirjoittaja Heidi Kannisto
Innostunut puheensorina täytti Hämeenlinnan kaupungin Linnanniemen kotihoidon taukotilan maaliskuisena torstaiaamuna, kun RAI-työpajaan kutsutut lähihoitajat saivat projektiharjoittelussani tekemäni RAI-ohjekirjasen käsiinsä. Kansainvälinen RAI (Resident Assesment Instrument) on tarkoitettu asiakkaiden palvelutarpeiden selvitykseen monipuolisesti ja kattavasti. Sitä on käytetty Hämeenlinnan vanhuspalveluissa, kuten kotihoidossa, jo vuosia. Sen avulla pyritään kohdentamaan palveluita asiakkaan tarpeiden mukaisesti niille, jotka niitä tarvitsevat ja RAI-arvioinnin tavoitteena on auttaa hoitajaa huomioimaan oleelliset asiat asiakkaan voinnissa ja toimintakyvyssä sekä laatimaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita vastaavan hoitosuunnitelman (THL 2020).
Pajapäivän ja ohjekirjasen avulla oli tarkoitus auttaa hoitajia täyttämään RAI:ta oikein, sillä on havaittu, että aiemmin annetuissa koulutuksissa on kehotettu hoitajia näkemään asiakkaiden kuntoutumispotentiaalia positiivisessa valossa, ehkä ymmärtämättä, että samalla valitut arvot tuottavat liian hyväkuntoisten asiakkaiden tuloksia. Nämä tulokset puolivuosittain siirtyvät osaksi THL:n tietovarantoa ja siten vaikuttavat poliittisiin päätöksiin ja resurssien ohjaukseen. Myös Hämeenlinnan kaupunki seuraa RAI:sta saatavia tuloksia ja laatuindikaattoreita.
Pajapäivänä 5.3.2020 tutustui 11 lähihoitajaa Linnanniemen kotihoidon yksiköstä ohjekirjaseen, johon olin koonnut esimerkkejä mikä arvo tulee valita, etenkin lukuisiin arjen toimintakykyä mittaavaan kysymyksiin. Pajanpäivän tarkoituksena ei ollut niinkään oppia uutta, vaan herättää vilkasta keskustelua ja oikaista vanhoja olettamia ja näkökulmia. Sen tarkoituksena oli testata tekemääni ohjekirjasta perehdytysvälineenä. Ohjekirjanen täydentyi 19 sivuiseksi, niin itse pajapäivään osallistuneiden lähihoitajien, kuin tauoilla haastateltujen sairaanhoitajien ja fysioterapeutin toiveilla.
Kuvassa Pajapäivän ensimmäisen ryhmän Päivi, Sanni, Anne ja Atefa ovat avaamassa jonkin oman asiakkaansa RAI:n oppiakseen ohjekirjan mukaan sitä täyttämällä. Tunnelma on vielä odottava, vaikka pian vilkas puheensorina täytti huoneen.
Projektiharjoitteluni myötä tutustuin syvällisemmin RAI:hin ja opin näkemään sen taustalla vaikuttavan ajatuksen, että hoitotyötä tulisi tehdä tutkittuun tietoon perustuen. RAI auttaa hoitajaa muodostamaan dataa asiakkaan ongelmista, voimavaroista ja tarpeista ja datan muodostamat herätteet auttavat hoitajaa muodostamaan asiakkaalle näihin pohjautuva hoitosuunnitelman. RAI:n käsikirja ohjaa näkemään herätteiden nostamien ongelmien taustalla vaikuttavia tekijöitä ja puuttumaan niihin pohjaten toimintaa tutkittuihin ja hyviksi hoitokäytännöiksi todettuihin malleihin. Tänä päivänä yhä erittäin usein tehdään hoitosuunnitelma perustuen hoitajan kokemukseen vastaavien asiakkaiden tarpeista ja asiakaskäyntien sisältö ja määrä pohjautuvat tähän mutuun. RAI tehdään vasta sitten kun on aikaa eikä sen tuottamia tuloksia yleensä hyödynnetä. Myös tähän käytäntöön projektiharjoitteluni tuottama ohjekirjanen tuo toivottavasti ajan kanssa muutoksen, realismia ja hyvinvointia. Itse kokeilen oppimaani käytännössä kesäkuun 2020 aikana Kotihoidon asiakkaiden arviointijakso -pilottihankkeessa, jossa myös olen mukana.
Suureksi ilokseni tuottamaani ohjekirjaa on hyödynnetty Linnanniemen kotihoidossa pajapäivän jälkeen innokkaasti, kun RAI:ta on täytetty asiakkaille, joille se tulee päivittää puolen vuoden välein tai kun toimintakyvyssä on tapahtunut oleellisia muutoksia. Lisäksi pajapäivä oli menestys ja se tulee saamaan jatkoa, kunhan koronakriisi Suomessa helpottaa.
Lähde: THL. (2020). Ikääntyminen. Palvelutarpeiden arviointi RAI-järjestelmällä. Haettu 9.4. osoitteesta https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla
Prosessi.jpg -kuvan lähde: https://verkkokoulut.thl.fi/web/rai