Kirjoittajat: Katri Ilmonen, Johanna Nummela, Sirkku Petäjäniemi, Anni Kytöoja, Kari Tonteri
Viikon 18 projektiviikon tarkoituksena oli tuottaa materiaalia terveyttä edistävistä teemoista. Projektimme toteutui etänä poikkeusolosuhteiden vuoksi. Tällä projektiviikolla oli mukana kuusi opiskelijaa. Tämän viikon tarkoituksena oli tuottaa monipuolisesti materiaalia terveyttä edistävistä asioista. Teimme tavoitteeksi luoda postereita, julisteita ja videoita kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, ravitsemuksen, unen ja liikunnan merkityksestä terveyteen. Teimme myös opetusvideon käsihygienian merkityksestä sekä kirjalliset ohjeet. Aihe oli hyvin ajankohtainen vallitsevassa epidemiatilanteessa.
Tiesitkö, että venyttelyä olisi hyvä harrastaa pitkin päivää, etenkin jos päivittäisiin toimintoihin sisältyy toistoliikkeitä, nostelua, istumista tai seisomista? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suomalaisten yleisimpiä sairauksia, ja niihin voidaan vaikuttaa osin omilla elintavoilla ja tottumuksilla. Niin sanottuja ‘’tules- oireita’’ eli tuki ja liikuntaelinsairauksien syntyä voidaan ehkäistä erilaisia yksinkertaisia liikkeitä harjoittamalla sekä tauottamalla esimerkiksi istumista tai muuta työntekoa. Jo viiden minuutin säännöllinen taukojumppa työpäivän lomassa ehkäisee työperäisten tule-oireiden syntyä.
Miksi sitten venyttely on niin tärkeää? Se auttaa esimerkiksi
- Lihastasapainon palautumisessa
- Edistää kuntoa
- Tuo keholle ryhtiä
- Kehonhallinta paranee
- Ajatus kulkee paremmin
- Liikkuvuus paranee
- Venyttelyhetki parantaa kokonaisvaltaisesti vointia ja mielialaa
Istuminen kuormittaa selkää iästä riippumatta. Esimerkiksi työn aiheuttama fyysinen kuormittavuus voi vaikuttaa lihastasapainoon ja voimaan. Lihasten ja hermojen oikea ja tehokas yhteistyö on tuki- ja liikuntaelinten toiminnan perusta. Venyttelyn avulla pyritään parantamaan lihasten suorituskykyä, lisäämään niiden hallintaa ja vahvistamaan rasituksensietokykyä.
Kestoltaan 15–30 sekunnin mittainen venytys voi jo olla tehokas. Jos lihas on revähtänyt tai muuten vaurioitunut, sitä ei saa venyttää. Myös nivelsidevammojen jälkeen venyttelyn voi aloittaa vasta, kun lääkäri tai fysioterapeutti antaa siihen luvan. Alapuolella kirjallinen ohje yksinkertaisista liikkeistä, joita ulkona voisi tehdä.
Voit myös tehdä taukojumppaa oman työpisteesi luona!
- Nouse seisomaan ja ota tukeva haara-asento venyttelyä varten.
- Ojenna selkä suoraksi ja kurota oikeaa kättäsi yläviistoon, niin että tunnet venytyksen kyljessä. Pidä selkärankasi pitkänä ja taivuta vartaloasi sivusuunnassa vasemmalle. Toista liike muutaman kerran.
- Kurota seuraavaksi vasenta kättä pään yli vastaavalla tavalla. Toista liike muutaman kerran.
- Pyri pitämään hartiat rentoina liikkeen aikana. Liike venyttää kylkilihaksia, parantaa rintakehän liikkuvuutta ja vilkastuttaa verenkiertoa hartiaseudussa.
- Avaa rintakehä isosti viemällä kädet taakse samalla pyöristäen selkää.
- Hengitä ja samalla avaa rintakehä eteenpäin. Toista muutaman kerran molemmat kohdat.
- Nouse seisomaan, voi ottaa tuolin reunasta kiinni. Nouse varpaille, toista liike muutamia kertoja. Tällä liikkeellä saadaan veri kiertämään myös pohkeissa.
- Seiso ensin lantionlevyisessä haara-asennossa ja lähde sitten heilauttamaan käsiä rennosti puolelta toiselle. Koko vartalo päkiästä päähän kiertyy niin pitkälle, että vastakkainen kantapää irtoaa maasta. Koko vartalon kierto aktivoi koko vartaloa.
Reumaliitto, nd. Veny ja Rentoudu. Haettu 1.5.2020 osoitteesta https://www.reumaliitto.fi/fi/tietoa-tule-terveydesta/veny-rentoudu