Kirjoittajat: Terveydenhoitajaopiskelijat Johanna Lahtinen, Noora Koski & Minna Niemi. THHTP17A3
Emme tule aina ajatelleeksikaan, kuinka kokonaisvaltaisesti omat elämäntavat vaikuttavat hyvinvointiimme. Sama mikä tekee hyvää keholle, tekee hyvää myös aivoille. Ravinnon laatu vaikuttaa niin fyysiseen hyvinvointiin kuin myös suoraan aivojen terveyteen ja sitä kautta muistin hyvinvointiin.
Terveellisillä valinnoilla voidaan ehkäistä perussairauksia, kuten diabetesta, kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia sekä sydän- ja verisuonisairauksia. Näitä ennaltaehkäisemällä ehkäistään myös muistisairauksia. (Erkinjuntti ym. 2009, s. 158) Se, mitä suuhumme pistämme vaikuttaa soluihin ja verisuonten toimimiseen ja samalla hapen saantiin, jota aivot ja sydän tarvitsevat toimiakseen kunnolla. Muistiin vaikuttavat hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen laadut sekä vitamiinit, kivennäisaineet ja antioksidantit. Muistin toiminta vaikuttaa oppimiseen, lukutaitoon, ajatteluun ja mielenterveyteen. (Kivinen ym., 2010, s. 75)
Liikunnan vaikutus terveyteen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja painonhallintaan on merkittävä. Liikunta tekee hyvää myös mielelle ja aivoille, se vähentää stressiä sekä riskiä sairastua masennukseen. Tiedetään, että liikunta pienentää veren insuliinipitoisuutta ja parantaa sokeritasapainoa. Se vähentää pahan eli LDL-kolesterolin ja triglyseridien määriä ja nostaa hyvän eli HDL-kolesterolin määrää. Säännöllinen liikunta alentaa verenpainetta ja hidastaa jo kohonneen verenpaineen kehittymistä. Se myös vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kun ihminen harrastaa säännöllistä liikuntaa, hänen lihasvoimansa kasvaa, tasapaino ja koordinaatio kehittyvät ja riski aivosairauksien syntymiseen pienenee. (Erkinjuntti ym. 2009, s. 173–175)
Liikunnan lisäksi stressiä vähentävänä tekijänä pidetään sosiaalista elämää. Stressin lieventämisen lisäksi sosiaalinen kanssakäyminen ehkäisee masentuneisuutta, joka edistää samalla aivojen terveyttä. Positiivinen mieli auttaa myös aivoja toimimaan paremmin. Liiallinen stressi sekä masennus voivat saada aikaan isompaakin muistioireilua, joka kuitenkin usein helpottaa samalla kun stressaava elämäntilanne tai masennus väistyy. Pitkään jatkunut stressi voi aiheuttaa uupumusta ja masennusta, jotka ovat riskitekijöitä muistisairauksien syntymiselle. Myös masennus tekee uuden oppimisesta ja asioiden mieleen painamisesta haastavampaa, sillä se heikentää keskittymiskykyä. Jos mieli on masentunut, niin ympäröivä maailma ei usein jaksa kiinnostaa, jolloin aivoterveyteen positiivisesti vaikuttavat asiat, kuten sosiaaliset suhteet, liikunta ja aivopähkinöiden teko jäävät usein vähemmälle. (Terveyskylä.fi, n.d.; Muistiliitto, 2017a)
Sosiaalista elämää voi ylläpitää osallistumalla esimerkiksi erilaisiin kerhoihin, jossa tapaa muita ihmisiä. Ja kerhoissa voi harrastaa yhdessä pelailua, joka tekee aivoille hyvää. Älylliset haasteet ja sosiaalinen elämä vaikuttavat positiivisesti muistiin, sillä ne luovat uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä. Verkottuneet aivot ovatkin vastustuskykyisemmät muutoksille, joita mahdolliset muistisairaudet voivat aiheuttaa. Aivot pitävät kulttuurista, palapeleistä, musiikista, opiskelusta, lukemisesta sekä siitä, että poikkeaa tavallisista rutiineista, eli kaikkea, missä aivot joutuvat jumppaamaan hermosolujaan. Tärkeää on, että tekeminen on säännöllistä, mielekästä sekä tuottaa iloa. Aivot tarvitsevat haasteita, mutta myös lepoa. Hyvä ja riittävä uni on edellytys muistin toiminnalle sekä uuden oppimiselle. Päivän aikana opitut asiat tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Huonon unen tai sen vajeen seurauksensa vireystila, tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky huononevat, jolloin myös onnettomuusriski kasvaa. Myös muistaminen, uuden oppiminen sekä luova toiminta tulevat vaikeammaksi, jos aivot ovat väsyneet. Jatkuva unenpuute voikin aiheuttaa muistihäiriöitä. (Muistiliitto, 2017b; ks. myös Jaakson & Jaakkola, 2017)
Näiden lisäksi muistihäiriöihin ja muisti heikkenemiseen vaikuttavat liiallinen alkoholin tai muiden päihteiden käyttö sekä tupakointi. Lisäksi aivovammat voivat aiheuttaa muistin toimintahäiriöitä. Aivovamman yleisin syy on kaatuminen. Aivovammoja voi ehkäistä vähentämällä alkoholin käyttöä sekä ennaltaehkäisemällä tapaturmia. (Muistiliitto, 2017c; ks. myös Aivovammat: Käypä hoito -suositus, 2017)
Saimme suunnitella ja pitää kaksi toimintatuokiota Hämeenlinnan eläkkeensaajat ry:n muistikerholle. Aiheena oli aivoterveys ja muistin hyvinvointi. Halusimme tuokioissa antaa esimerkkejä, kuinka itse voi vaikuttaa elämäntavoillaan oman muistin ylläpitämiseen. Tuokioiden teemoiksi valikoituivat ravitsemus, liikunta, älylliset haasteet ja sosiaalinen elämä. Ensimmäisen kokoontumiskerran aiheina olivat kaksi jälkimmäistä. Myönteisen muistelun korteilla (Mieli Suomen mielenterveysseura, n.d.) kerholaiset jutustelivat ryhmissä menneitä muistellen. Antaaksemme älyllisiä haasteita heille, olimme valinneet erilaisia pelejä, joita pelailtiin pienissä ryhmissä.
Kaikkein suosituimmaksi osoittautui logiikkapeli, jossa rakennetaan eri mallisilla nappuloilla kaksi- tai kolmeulotteisia kuvioita. Tuokiossa koottiin myös tavallista palapeliä sekä pelattiin Aliasta ja kuvalottoa. Pelailun ohessa tulee juteltua kaikenlaisia asioita, joten samalla kun aivot saavat haasteita, myös sosiaalinen elämä on vilkasta. Vaikka pelit olivat kerholaisille vieraita, he lähtivät rohkeasti kokeilemaan niitä ja haastamaan itseään aivopähkinöillä.
Kerholaiset tykkäsivät pelailusta ja huomasivat, että voivat vapaa-ajallaan pelailla esimerkiksi yhdessä lastenlastensa kanssa. Ja erilaisia pelejähän on maailma pullollaan. Monelle löytyy varmasti mieleinen. He totesivat myös, että voivat muillakin kokoontumiskerroilla pelata erilaisia pelejä.
Iloinen puheensorina kuului käytävältä, kun kerholaiset lähtivät tuokion jälkeen pääsiäisen viettoon.
Meillä oli todella hauskaa tuokioita pitäessämme ja virkistynyt mieli sekä ilo oli molemmin puolista. Kerholaiset saivat uusia ideoita, kuinka he itse voivat ennaltaehkäistä muistin heikkenemistä. Jäimme kaikki innolla odottamaan seuraavaa tapaamiskertaa.
Lähteet:
Aivovammat: Käypä hoito –suositus. (2017). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologisen yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Haettu 12.4.2019 osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi18020#s16
Erkinjuntti, T., Hietanen, M., Kivipelto, M. Strandberg, T. & Huovinen M. (2009). Pidä aivosi kunnossa. Helsinki: Werner Söderstöm Osakeyhtiö.
Jaakson, U. & Jaakkola, U. (2017). Aivoterveyttä edistämään! Suomen muistiasiantuntijat ry. Haettu 11.4.2019 osoitteesta http://www.muistiasiantuntijat.fi/media-files/ETNIMU_Aivoterveytta_fiR_17i.pdf
Kivinen, R., Keränen K., & Ruuti, M. (2010). Parasta aivoillesi ohjeita aivojen hyvinvointiin. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Mieli Suomen mielenterveysseura (n.d.). Myönteisen muistelun kortit. Julisteet ja kortit. Haettu 2.5.2019 osoitteesta https://www.mielenterveysseura.fi/fi/julisteet-ja-kortit/myönteisen-muistelun-kortit
Muistiliitto (2017a). Hyvä mieli, parempi muisti. Haettu 16.4.2019 osoitteesta https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/hyva-mieli-parempi-muisti
Muistiliitto (2017b). Aktivoi ja lepuuta. Haettu 16.4.2019 osoitteesta https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/aktivoi-ja-lepuuta
Muistiliitto (2017c). Päihteet ja muisti. Haettu 2.4.2019 osoitteesta https://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/paihteet-ja-muisti
Terveyskylä.fi (n.d.) Miten oire ilmenee? Muisti. Aivot ja toimintakyky. Aivotalo. Haettu 2.5.2019 osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/muisti/miten-oire-ilmenee