Kirjoittajat: Minna Niemi, Johanna Lahtinen, Noora Koski THHTP17A3
Hengityksen ja tasapainon vaikutus toisiinsa on suuri, ja varsinkaan hengitystä ei tule usein ajatelleeksi silloin, kun kaikki on kunnossa (Hengitysliitto, n.d.) Oikeaoppinen hengittäminen tapahtuu pääosin nenän kautta, ja varsinkin levossa uloshengityksen aikana tulee hellittää kehon lihasjännitystä. Kun hengittää oikein, ei tarvitse kannatella omaa painoaan. Uloshengityksen jälkeen seuraa myös usein tauko, jolloin hengityslihakset lepäävät. (Leppänen, 2015) 
Kävimme pitämässä Kanta-Hämeen hengityssenioreille toiminnallisen tasapainotuokion heidän toiveensa mukaisesti. Tapaamisen aikana keskustelimme vuorovaikutteisesti ryhmäläisten kanssa siitä, kuinka hengitys ja tasapaino liittyvät toisiinsa. Ryhmäläisiltä tuli aiheeseen liittyen hyviä ajatuksia, joita ei itsekään välttämättä olisi tullut ajatelleeksi. Välillä on helppo unohtaa hengitys ja sen merkitys hyvinvoinnille, koska kaikki on itsellä hyvin, mutta ongelmien ilmaantuessa hyvä ja energinen eivät olekaan enää itsestäänselvyyksiä.
Iän myötä voima ja tasapaino heikkenevät jokaisella, mutta sopivan harjoittelun avulla niitä pystyy parantamaan. Tasapainoharjoittelu on suositeltavaa, vaikka heikentymistä ei vielä havaittaisikaan, koska näin pystyy myös ehkäisemään kehonhallinnan heikentymistä. (THL, 2018; Voimaa vanhuuteen, n.d.) Hengityssenioireilla on ikääntymisen lisäksi taustalla jokin hengityssairaus tai muu hengitykseen vaikuttava tekijä, joka taas heidän kokemuksensa mukaan vaikuttaa yksilön terveyteen, jaksamiseen ja näin ollen liikuntakykyyn. Sen vuoksi olikin mielenkiintoista nähdä, kuinka ryhmäläiset osallistuvat harjoitukseen ja pystyvät tekemään kaikki liikkeet. Tasapainotuokion alkaessa jokainen kuitenkin lähti mukaan iloisilla mielin, ja vaikka jotkin liikkeet olivatkin vaikeampia, teki jokainen silti kaiken oman kykynsä mukaan täysillä.
Hengityssenioreille pidetyn toiminnallisen tasapainotuokion aikana keskityttiin myös koko ajan hengitykseen ja sen tarkkailuun. Tuokion tarkoituksena ei kuitenkaan ollut parantaa kenenkään hengityssairautta, vaan vahvistaa tasapainoa ja oppia tarkkailemaan ja keskittymään omaan hengitykseensä. Jokainen tasapainoliike on erilainen, mutta hengittäminen liikkeiden tahtiin tapahtuu samalla tavalla; liikettä tukevasti ja vahvistavasti.
Tuokiosta jäi hyvä mieli, koska ryhmä oli aktiivinen ja iloisesti mukana kaikessa. Oli ihana huomata, kuinka taustalla oleva terveysongelma ei vaikuttanut kenenkään mielialaan tai toimintakykyyn tilanteessa, vaan jokainen teki oman jaksamisensa mukaan ja ilmapiiri oli koko ajan ihanan positiivinen.
Jos jokainen osaisi nauttia elämän pienistä iloista ja onnistumisista samalla tavalla, olisi jokaisella myös aina vähän parempi ja iloisempi olo.
Lähteet:
Hengitysliitto. (N.d.). Hengitä ja hengästy. Haettu 2.5.2019 osoitteesta https://www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/hengitajahengasty.pdf
Leppänen, M. (2015). Hyvä hengitys tuo tasapainoa. TS hyvinvointi. Haettu 3.4.2019 osoitteesta http://hyvinvointi.ts.fi/terveys/hyva-hengitys-tuo-tasapainoa/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2018). Lihasvoiman ja tasapainon parantaminen. Haettu 3.4.2019 osoitteesta https://thl.fi/en/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy/ikaantyneiden-tapaturmat/kaatumisten-ehkaisy/lihasvoiman-ja-tasapainon-parantaminen
Voimaa vanhuuteen. (N.d.). Voima- ja tasapainoharjoittelu. Haettu 3.4.2019 osoitteesta https://www.voimaavanhuuteen.fi/liikuntaharjoittelu/voima-ja-tasapainoharjoittelu/