Kirjoittajat: Sairaanhoitaja opiskelijat Raisa Kelola ja Hanna Parkkali
Teimme projektin Valkeakosken geriatriselle osastolle. Teemana oli arkikuntoutus. Aloitimme projektin marraskuussa ja lopetimme 16 joulukuuta. Teimme kaksi toimintapäivää, joiden tarkoitus oli lisätä potilaan voimavaroja arjesta selviytymiseen. Arjen toimintoja ylläpitämällä lisätään ikäihmisten elämän mielekkyyttä ja mahdollisuuksia asua kotona. Arkikuntoutus lähtee jokaisen yksilöllisistä tarpeista, kuitenkin jokainen hyötyy muistin kuntoutuksesta ja yhteisöllisyydestä. Hyödynsimme projektissa lähestyvää joulua ja sen tunnelmaa. Joulu tuo monelle muistoja vuosien varrelta ja niiden muistojen avulla saimme hyvää keskustelua aikaiseksi.
Idea projektiin lähti meistä opiskelijoista ja osasto oli innokkaasti mukana toteutuksessa. Muistisairaan virikkeellisyys on iso osa lääkkeetöntä hoitoa, joten tarve virikkeellisyydelle on jokapäiväistä. Ikäihmisten heikentyneitä toimintoja vahvistetaan tekemällä toimintoja yhdessä. Paras tapa on tehdä vuorovaikutuksellisesti eli keskustellen ja sanallisesti ohjaten.
Tavallinen aktiivinen elämä on toimintakyvyn ylläpitämistä ja merkityksellisen tekemisen löytäminen arkeen on äärimmäisen tärkeää. Positiivinen asenne ja onnistumisen ilo luovat merkityksellistä arkea. Virikkeet tehdään hyödyntämällä omia voimavaroja ja tuetaan niitä. Päivärutiinien säilyttäminen tai luominen tukee aktiivisuuden säilymistä.
Raisan kuntoutuspäivä
Kuntoutuspäivän suunnitelma oli jo heti projektin alussa selvillä. Koska joulu on luonut monille vahvoja muistoja, halusimme ottaa sen teemaksi kuntoutuspäivälle. Jouluun liittyvät tuoksut ja muistot voitiin virikeryhmissä nostaa esiin pipareiden ja joululaulujen sekä korttien avulla.
Keskusteluryhmässä oli mukana n. 10 potilasta. Keskustelimme siitä, miten ennen on vietetty jouluja. Onko minkälaisia lahjoja saatu, onko pukki käynyt? Mitä on syöty ja onko ollut jotakin joulun perinteitä? Huomasin aika pian, että vain yksi keskustelijoista oikeasti ymmärsi, mistä me keskustelimme. Muut toistelivat samoja asioita, “pukki tuli illalla, äitien tekemää laatikkoa syödään jouluisin”. Vaikka heitä kuinka yritti johdatella kysymysten avulla, vastaukseksi sain aina ensin “En minä enää mitään muista, mutta pukki kyllä tuli illalla”.
Päivä onnistui kuntoutuksen kannalta hyvin. Uskon, että kaikki saivat tuoksujen ja tunnelman avulla joulun muistot mieleensä, leipojien ryhmä ainakin sai.
Hanna kuntoutuspäivä
Päivä alkoi Valkeakosken sanomien lukemisella. Lehdessä sivuttiin jo aihetta Suomen itsenäistyminen. Se viritti vielä paljon keskustelua. Keskusteluryhmän päätteeksi pidin leikkimielisen visan aiheesta Suomen itsenäistyminen. Kysymyksissä oli vastausvaihtoehdot ja kysyin jokaiselta oman vastauksen.
Bingo on potilaiden kestosuosikki, pelaamisen yhteydessä potilaasta saa paljon tietoa irti. Miten hän pystyy noudattamaan ohjeita, miten hahmottaa asioita, miten hienomotoriikka toimii, entä käden ja silmän yhteistyö. Bingossa esiin nousi myös mallintaminen. Vastakkain istuvat potilaat, joista toinen teki aina samalla tavalla, kuin edessä istuva.
Lauluhetkeen osallistui muutamia potilaita. Kuitenkin musiikin kuuluessa alkoi potilaita pikkuhiljaa tulla mukaan. Osa katseli ja kuunteli, osa lauloi mukana innokkaasti. Oli ilo huomata miten hekin, ketkä alkuun olivat vähän epäileväisiä laulamisen suhteen, alkoivat pikkuhiljaa lämmetä ajatukselle ja intoutuivat laulamaan tuttuja lauluja.
Lauluhetken päätteeksi avasimme osaston joulukalenterin, joka on tehty yhteistyössä muistiliiton kanssa. Meidän “luukusta” paljastui jouluruoat. Keskustelimme jouluruoista, kinkunpaiston perinteistä, mitä kuuluu joulupöytään, joulukaloista, makeisista ja leivonnaisista. Tästä tuli mielestäni erittäin hyvä keskustelu. Jokainen sai tuoda omia ajatuksiaan esille ja kertoa omista mieltymyksistään.