Vuosi tutkijayliopettajana HAMK Smartilla

Viimeisimmän tutkimustoiminnan kuvan mukaan HAMKissa on töissä 92 tohtoria ja tutkijakoulutettua, joista osa toimii tutkijayliopettajina. Tutkijayliopettajien tehtäviin kuuluu muun muassa toiminnan kehittäminen ja uuden luominen yhdessä sisäisten ja ulkoisten kumppanien kanssa, tutkimustuloksien julkaiseminen ja niistä viestiminen, sekä tutkijaurapolulla työskentelevien henkilöiden ohjaaminen.

Oma tutkijayliopettajan polkuni alkoi 1.9.2018 HAMKilla jaetusti HAMK Smart -tutkimusyksikössä ja yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen -yksikössä (tuttavallisemmin YRLI). Yhtenä keskeisenä toimenkuvana oli tällöin tietojohtamisen kärjen kehittäminen HAMKilla, mikä sinänsä oli luontevaa jatkoa TTY:n tietojohtamisen tutkimuskeskus Novin tekemiselle, jossa aikaisemmin toimin vastaavissa tutkimus- ja opetustehtävissä.

Sain olla mukana luomassa uusia koulutuksia, kuten Introduction to Business Information Management ja suunnittelemassa tulevaa Computer Applications -koulutusohjelmaa yhdessä tietojenkäsittelyn moduulitiimin kanssa. Hämeenlinnassa olin mukana myös kansainvälisessä ja monitieteisessä hollantilaissuomalaisessa innovaatioprojektissa, jossa HAMKin opiskelijat yhdessä Avansin opiskelijoiden kanssa suunnittelivat uutta liiketoimintaa. Toimin myös fasilitaattorina ja ohjaajana kahdessa data-analytiikkaprojektissa, joista toinen oli lyhyempikestoinen Pirkanmaan alueen yritysten data-analyysiosaamisen kehittämishanke ja toinen edelleen käynnissä oleva TULEVA – tulevaisuustiedosta vauhtia pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen -hanke.

Puolessa välissä ensimmäistä vuottani tutkijayliopettajana työnkuvaani tuli kuitenkin merkittävä muutos. Valmisteilla oleva HAMK Design Factory etsi vetäjää ja ilahduksekseni minua kysyttiin tehtävään. Helmikuussa asia virallisesti julkistettiin rehtorin videoblogissa:

Design Factoryn rakentaminen lähti toden teolla käyntiin Design Factory Bootcamp viikolla (25.-30.3.2019) Aalto-yliopistolla, jossa Jukan ja Juha-Matin kanssa tutustuttiin konseptiin ja lähdettiin suunnitelmaan HAMKiin omaa Design Factorya. Suunnittelussa oli apuna myös aikaisemmat kokemukset Aalto Design Factoryn Product Development Project (PdP) koulutuksesta, johon osallistuivat Juha-Matti, Atte ja Milan. Heidät tarinat ovat luettavissa HAMK Design Factory blogista. Bootcamp antoi eväitä paitsi Design Factoryn suunnitteluun, mutta myös toimintaan yhdessä kansainvälisen Design Factory Global Network (DFGN) kanssa. Verkosto tuotti myös viikosta dokumentin, joka aika hyvin kiteyttää, mistä Design Factory konseptissa on kyse:

Kesällä 2019 toteutimme ensimmäiset pilotit Design Factory opintojaksoista. Opinnot toivat yhteen opiskelijoita muotoilun, tietojenkäsittelyn, liiketalouden, konetekniikan, sähkö- ja automaatiotekniikan, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan sekä kestävän kehityksen koulutusohjelmista. Asiakkaana oli muun muassa Fiskarsin konserniin kuuluva Iittalan lasitehdas, jonka projektissa tutkittiin, miten tehtaan työolosuhteita voidaan mitata ja rakennettiin mittalaite, jonka rakenteen opiskelijat muotoilivat ja 3D-tulostivat. HAMK Design Factoryn rakentaminen ansaitsee ihan oman tarinansa, mutta sen merkittävänä rajapyykkinä voidaan kuitenkin vielä mainita viralliset avajaiset 29.8.2019, jotka ovat seurattavissa myös live-striiminä: https://www.youtube.com/watch?v=guVAG_ZLnKc.

HAMKille haetun rahoituksen suhteen, vuosi oli 50% menestyksekäs. Läpi meni Häme Design Factory-hanke (1.9.2019-31.12.2020), joka mahdollistaa HAMK Design Factory -innovaatioalustan rakentamista ja laajentamista myös muille HAMKin kampuksille hankkeen aikana. Osana Häme Design Factory -hanketta tullaan toteuttamaan myös 20 yritysprojektia vuoden 2020 aikana. Euroopan unionin Horisontti 2020 ohjelmasta haimme rahoitusta Smart Cultural Tourism Destination Management -hankkeelle yhdessä Örebron yliopiston, Tallinnan teknillisen yliopiston ja Calabrian yliopiston kanssa, joka saikin hyvät arvioinnit, 9 vaaditusta 10 pisteestä, jääden täpärästi rahoittamatta.

Tutkimustoiminnan osalta aktiviteetteja on myös riittänyt. HAMKilaista tutkimusta pääsin itse paikan päälle esittelemään Tieto ja johtaminen -seminaariin Lappajärvelle sekä Research and Innovation Forumiin Roomaan yhdessä Atte Partasen kanssa. Yhteistutkimuksiamme on myös esitelty ISPIM Connects Ottawa konferenssissa Kanadassa, Hawaii International Conference on Systems Sciences (HICSS) konferenssissa Yhdysvalloissa, Bled konferenssissa Sloveniassa, ISPIM Innovation Conference Florence Italiassa sekä tullaan esittelemään, International Conference on Knowledge Management and Information Systems (KMIS) konferenssissa Wienissä. Kiitos siitä kuuluu kaikille yhteiskirjoittajille HAMK Smartista, Tampereen yliopistolta ja Jyväskylän yliopistolta. Kuluvan vuoden aikana on lisäksi hyväksytty julkaistavaksi kaksi Jufo2-luokiteltua tieteellistä lehtiartikkelia ja vertaisarvioitavana on lisäksi yksi Jufo3-luokiteltu, kolme Jufo2-luokiteltua ja neljä Jufo1-luokiteltua tieteellistä lehtiartikkelia. Myös ensimmäiset HAMK Unlimited julkaisut ovat prosessissa.

Vuoden aikana syntyneet julkaisut ovat saatavilla seuraavien linkkien kautta:

• Alkhammash, E., Jussila, J., Lytras, M., Visvizi, A. (2019). Annotation of Smart Cities Twitter Micro-contents for Enhanced Citizen’s Engagement. IEEE Access.
• Visvizi, A., Jussila, J., Lytras, M.D., Ijäs, M. (2019). Tweeting and mining OECD-related microcontent in the post-truth era: a cloud-based app. Computers in Human Behavior.
• Ammirato, S., Felicetti, A. M., Della Gala, M., Aramo-Immonen, H., Jussila, J. J., & Kärkkäinen, H. (2019). The use of social media for knowledge acquisition and dissemination in B2B companies: an empirical study of Finnish technology industries. Knowledge Management Research & Practice, 17(1), 52-69.
• Ilvonen, I., Jussila, J., & Kärkkäinen, H. (2019). A Business-Driven Process Model for Knowledge Security Risk Management: Tackling Knowledge Risks While Realizing Business Benefits. In Effective Knowledge Management Systems in Modern Society (pp. 308-325). IGI Global.
• Pirttilä, O., Kärkkäinen, H., & Jussila, J. (2019). Evaluating the Business Impacts of Social Media Use with System Dynamics and Agent-Based Modeling: A Literature Review. In Social Entrepreneurship: Concepts, Methodologies, Tools, and Applications (pp. 1479-1491). IGI Global.
• Jussila, J., Sillanpää, V., Lehtonen, T., Helander, N., & Frank, L. (2019). An activity theory perspective on creating a new digital government service in Finland. In Proceedings of the Annual Hawaii International Conference on System Sciences. University of Hawai’i at Manoa.
• Makkonen, M., Frank. L & et al. (2019). The Effects of Positive and Negative Emotions During Online Shopping Episodes on Consumer Satisfaction, Repurchase Intention, and Recommendation Intention. Proceedings of the 32nd Bled eConference – Humanizing Technology for a Sustainable Society, Bled, Slovenia.
• Jussila, J., Venho, N., Salonius, H., Moilanen, J., Liukkonen, J., & Rinnetmäki, M. (2018, October). Towards ecosystem for research and development of electrodermal activity applications. In Proceedings of the 22nd International Academic Mindtrek Conference (pp. 79-87). ACM.
• Jussila, J., Lehtonen, T., Laitinen, J., Makkonen, M., & Frank, L. (2018, October). Visualising maritime vessel open data for better situational awareness in ice conditions. In Proceedings of the 22nd International Academic Mindtrek Conference (pp. 92-99). ACM.
• Rintala, H., Jussila, J., & Nokelainen, P. (2018). The Reform of Vocational Education and Training in Finland : Insights from Twitter. In Trends in vocational education and training research. Proceedings of the European Conference on Educational Research (ECER), Vocational Education and Training Network (VETNET), Bolzano, Italy, 4 to 7 September 2018 (pp. 312-321). VETNET – European Research Network.
• Suominen, A. H., & Jussila, J. (2018). Collaborative Writing and Knowledge Creation in a Social Media Online Community. In The Future of Innovation and Technology in Education: Policies and Practices for Teaching and Learning Excellence (pp. 95-109). Emerald Publishing Limited.

Päivittäistä toimintaa HAMK Design Factoryllä olemme pyrkineet tuomaan esille Twitterissä @hamkdf ja Instagramissa hamkdf, ja tutkimuksen osalta mm. HAMK Smart tutkimusyksikön sosiaalisen median kanavissa @hamksmart, HAMK Smart Research Unit.

Odotan innolla, mitä loppuvuosi ja tuleva vuosi tuo tullessaan!