Biotaloudesta kestävää kasvua Afrikkaan

Kiertotalouteen ja kestävän kehityksen periaatteisiin nojautuvalla biotaloudella on huomattavia mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja yrittäjyyttä Afrikassa. HAMK tekee alueella parhaillaan kehitystyötä, joka tarjoaa mahdollisuuksia myös Kanta-Hämeen yrittäjille.

Osaltaan Afrikan kasvun ajurina on nuori väestö. Siellä on nyt viidesosa maailman alle 24-vuotiaista. Vuonna 2030 jo melkein puolet maailman nuorista on Afrikassa. Tarve työstä ja toimeentulosta on loputon.

Jatkuva ja nopea väestönkasvu aiheuttaa paineita myös ruuantuotannolle ja ympäristölle. Toisaalta hyvällä koulutuksella nuorten luovuus ja halu menestykseen saadaan tuottamaan uusia paikallisesti toimivia ratkaisuja, työtä ja toimeentuloa.

Vuosikausia Afrikan koulutukseen liittyen on keskitytty puhumaan koulutukseen pääsystä. Todellisuudessa tämä on vain puolet tarinasta. Puhe koulutuksen kriisistä on nostanut keskiöön toisen puolen, koulutuksen laadun. HAMK on mukana kehittämässä biotalouspohjaista yrittäjyyskoulutusta nyt kaikkiaan yli kymmenessä maatalousalan korkeakoulussa itäisessä ja eteläisessä Afrikassa.

Kestävään kehitykseen nojautuva biotalous on nimittäin Afrikan unionin mukaan se sektori, jossa on eniten mahdollisuuksia uuteen toimeliaisuuteen. Kiertotalouden periaatteet ovat kuitenkin siellä vielä varsin tuntemattomia. Korkeakoulutuksella on haasteena myös se, miten nuoria rohkaistaan ryhtymään yrittäjiksi. Perinteisesti afrikkalaiset yliopistot kouluttavat virkamiehiä, jotka hakevat töitä julkiselta sektorilta. Korkeakouluilla on halua muuttaa koulutustaan yrittäjyyteen kannustavaksi, mutta tämä vaatii opetussuunnitelmien ja -menetelmien uudistamista.

Biotalouspohjaisella yrittäjyyskoulutuksella tuetaan niin ympäristökestävyyttä kuin ruokajärjestelmien kokonaisvaltaista kehittämistä ja työpaikkojen luomista. Malleja haetaan HAMKin tavasta toimia yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Työelämää ei pelkästään kuunnella, vaan yrityselämä otetaan tiukasti mukaan koulutuksen suunnitteluun ja järjestämiseen.

Nuorille koulutuksen aikana syntyvät verkostot ovat erityisen tärkeitä. Yhteistyö yritysten kanssa avaa ymmärrystä työmahdollisuuksista ja verkostojen varaan voi alkaa rakentamaan työuraa.

Seuraavien vuosien aikana liki sata HAMKin opiskelijaa voi päästä kansainvälisiin tiimeihin, joissa ratkotaan niin afrikkalaisten kuin kantahämäläisten yritysten haasteita. Verkkopohjaiseen yhteistyöhön pääsee osallistumaan vielä suurempi määrä hamkilaisia opiskelijoita.  

Afrikan kasvavista markkinoista kilpaillaan. Yhteistyön kautta yrityksillä on yksinkertainen, mutta järjestelmällinen mahdollisuus testata ajatuksiaan ja toimintakonseptejaan uudella markkina-alueella.