Suomen kielen oppimista työharjoittelussa

SUJUVA-hankkeessa järjestetyssä sesonkivalmennuksessa kansainväliset osallistujat ovat tehneet työharjoittelunsa huhtikuussa. Harjoittelun tavoitteena on ollut luoda yrityskontakteja, auttaa maahan muuttaneita pääsemään kiinni suomalaiseen työelämään sekä vastata yritysten rekrytointitarpeisiin. Yksi valmennuksen osallistujista pääsi tekemään työelämäjaksonsa Visamäessä Compass Groupin opiskelijaravintolassa. Lue tästä blogista, miten opiskelija otettiin vastaan työyhteisöön ja mikä on tarina sanaston takana, jonka opiskelija ensimmäisenä työpäivänään sai käyttöönsä.

Kevään valmennus pidettiin selkosuomella ja tarkoitus yrityksiin työharjoitteluun siirtyessä oli se, että opiskelijat kommunikoivat työpaikoilla suomeksi vahvistaakseen kielen osaamista. Sesonkivalmennus on toteutettu yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa, ja suomen kielen oppituntien lisäksi Nopeasti töihin -hankkeesta on voitu tarjota mentorillista tukea opiskelijoille myös työpaikoilla. Opiskelijan vastaanotto Compass Groupilla oli pienestä kielimuurista huolimatta erittäin lämmin; harjoittelunsa suorittanut Lena Tsytserska koki olonsa heti tervetulleeksi ja kuuluvansa porukkaan.

Onnistunutta perehdytystä vahvisti se, kun eräs työyhteisön jäsen oli järjestänyt uudelle työkaverilleen paperille tulostetun kattavan arkisanaston. Sanastosta löytyi mm. tervehdyksiä, kysymyssanoja, numeroita, mittayksiköitä sekä elintarvikealan sanastoa hänen omalla äidinkielellään. Opiskelija ilahtui silminnähden siitä, miten hänen saapumiseensa oli varauduttu ja miten häntä haluttiin heti auttaa työyhteisössä monella tavalla.

Heräsi kysymys, mistä tällainen upea ja kattava sanakirja oikein on peräisin. Selvisi, että voisimme saada lisätietoa Arja Koiraselta, joka on jäsenenä Lions Club Hämeenlinna/Aulanko ry:ssä. Yhdistys kuuluu Lions Club Internationalin (LCI) kansainväliseen hyväntekeväisyysjärjestöön. Arja on joutunut pyörätuoliin liikenneonnettomuuden seuraukseni ja näin ymmärtää auttamisen merkityksen ja saa paljon sisältöä elämäänsä auttaessaan muita.

Tarina sanakirjan takana on monivivahteinen ja mielenkiintoinen. Koirasen mukaan suomi-ukraina-sanakirja on suurten sattumien tuotos. Hän on lahjoittanut sen Lions Clubille ja sitä kautta eteenpäin jaettavaksi. Sanasto on tehty vapaaehtoisuuteen perustuen ja se on tarkoitettu työkaluksi erityisesti sellaisiin tilanteisiin, jossa henkilö ei puhu suomea tai englantia eikä tulkkipalvelua ole saatavilla.

Sanakirjan tekeminen alkoi vuonna 2015, kun suurin maahanmuuttoaalto Suomeen maailmalta alkoi. Laajempi kokonaisuus rakentui Ukrainan sodan alettua 2022, jolloin terveydenhuoltosanakirja sai alkunsa. Sanakirjan tavoitteena on ollut auttaa Ukrainan pakolaisia arjen haasteissa. Yleissanakirjan osalta sanastoon valikoitui arjessa ja virastoasioinnissa liittyviä termejä. Terveydenhuollon osalta lauseet koostuvat ensiaputilanteissa ja sairaalassa tarvittavasta sanastosta.

Sanasto on otettu vastaan kiitollisuudella monissa eri tilanteissa vuosien varrella. Arja Koiraselle merkityksellisin ilo on ollut se, kun sanastoa on voitu jakaa niin laajasti Lions Club Hämeenlinna Aulanko ry:n kautta.

”Ukrainasta tulleet ovat olleet onnellisia, kun ovat saaneet sanakirjan käyttöönsä jo linja-autossa saapuessaan Suomeen tai se on odottanut heitä kodeissaan. Näin kotoutuminen on voinut parhaillaan alkaa”, muistelee Koiranen onnistumisen kokemuksia. Sanastoa on käännetty ukrainan lisäksi myös useille muille kielille.

”Vuosien Lions-työssä mukana olo, Lions-ystävät ja yhdessä tekeminen on avannut minulle uudenlaiset ovet, uudenlaisen mahdollisuuden tehdä yhdessä hyvää. Sanakirjat ovat levinneet kautta Suomen myös Lions-klubien välityksellä ja olemme näin yhdessä voineet auttaa tuhansia ja taas tuhansia avun tarpeessa olevia”, kiteyttää Koiranen.

Tämä meidänkin opiskelijallemme tarjottu pieni, mutta sitäkin merkityksellisempi ele kuvastaa sitä, kuinka yhteisön tuki voi helpottaa maahanmuuttajien arkea ja lisätä heidän osallisuuttaan yhteiskunnassamme.