Yrittäjä Jukka Kittilä kertoo uudessa Kulkeva-hankkeen videossa kokemuksia ulkomaalaisten työllistämisestä. Niitty-Seppälän tilalla on kertynyt kokemusta ulkomaalaisten työllistämisestä jo 1980-luvulta alkaen. Jukka kehuu työntekijöiden asennetta ja motivaatiota. Ne ovat kohdallaan, koska työntekijät haluavat tulla Suomeen tienaamaan. Kulttuurieroina Jukka on huomannut, että ulkolaiset arvostavat auktoriteettia ja palkan maksajaa.
Kulkeva-hankkeessa tehdään ”Ulkomaalaiset töissä Suomessa – Työnantajan kokemuksia” -videosarjaa, josta uusin video kertoo Niitty-Seppälän yrittäjän Jukka Kittilän kokemuksista. Niitty-Seppälän tila sijaitsee Pälkäneellä ja se on suoramyyntiin erikoistunut maatila. Tilalla viljellään mansikoita, perunaa, herneitä, kaaleja, salaatteja, tilliä, porkkanaa jne. Avomaaviljelyn lisäksi Niitty-Seppälän tilalla kasvatetaan mansikoita myös kasvihuoneessa. Tilalla tuotetaan myös vihannesten taimia. Kesällä toimii Niitty-Seppälän Kesätori, joka on koko perheen kohtaamispaikka. Kesätorilla on myymälän lisäksi kotieläintarha, polkuautorata, leikkipaikka, kesäkahvila ja peikkoluola.
Ulkomaalaisia työntekijöitä jo 1980-luvulla
Jukka Kittilä on ollut Niitty-Seppälän tilan isäntänä vuodesta 1993, mutta ulkomaalaisia työntekijöitä on otettu tilalle töihin jo 1980-luvulla, jolloin Jukan isä piti tilaa. Ensimmäiset harjoittelijat tulivat Puolasta, mutta sen jälkeen kansallisuuksia on ollut useita, mm. virolaisia ja unkarilaisia. Myös kantasuomalaisia työntekijöitä on tilalla useita.
Niitty-Seppälän tilan yrittäjä Jukka Kittilä kertoo, että kaikkein tärkeintä on se, että henkilöillä on asenne kohdallaan. Ulkomaalaisilla näin on, koska he tulevat sesongiksi Suomeen tienaamaan. Ulkomaalaiset arvostavat myös palkan maksajaa ja jonkinnäköistä auktoriteettia ehkä enemmän kuin suomalaiset.
Ulkomaalaisten ja suomalaisten palkkaus on samanlaista, mutta paperisota on ulkomaalaisten kohdalla paljon suurempi. Ulkolaiset asuvat myös työajan jälkeen tilalla, kun suomalaiset lähtevät omiin koteihinsa. Tämä asettaa myös erilaisen velvoitteen, jotta työnantaja pitää huolta työntekijöistä myös työajan ulkopuolella. Jukka kehuu ulkomaalaisia myös siitä, että he käyttäytyvät todella hyvin työajan ulkopuolellakin. Heidän fokuksena on tehdä töitä.
Jukka kannustaa myös muita yrityksiä ottamaan ulkomaalaisia työntekijöitä palvelukseen. Vinkiksi hän sanoo, että tarkista ensin työlupa-asiat, jotta henkilöllä on työlupa. Byrokratia vie aikansa, joten ajoissa pitää olla liikkeellä. Homma kuitenkin kannattaa tehdä, koska ulkolaisilla on kova motivaatio ja asenne kohdallaan!
Kulkeva-hanke
Kulkeva-hankkeessa tehdään videosarjaa, jossa nostetaan esille työnantajan kokemuksia ulkomaalaisten palkkauksesta. Videot löytyvät hankkeen www-sivuilta.
Kulkeva -hankkeen tavoitteet ovat:
- edistää työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisten maahanmuuttajien integroitumista Kanta-Hämeessä
- löytää yhdessä ratkaisuja kv-opiskelijoiden sijoittumiseen alueelle ja sujuvampaan integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan
- saada helpotusta kantahämäläisten yritysten osaajapulaan sekä työvoiman kohtaanto-ongelmaan
- tavoitteena on myös lisätä oppilaitosten, yritysten ja julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä Kanta-Hämeessä ja pyrkiä luomaan uusia oppimis-, työskentely- ja yhteistyömalleja yritysten, yhdistyksien ja oppilaitoksien välille
Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti teknologia-alojen (HAMK), majoitus- ja ravitsemusalan (KKT) ja luonnonvara-alan (HAMI) yrityksiin. Hankkeen pääkoordinoijana toimii Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Hankkeen osatoteuttajat ovat HAMK Edu ja Hämeen ammatti-instituutti.
Rahoittaja: Hämeen liitto, kansallinen AKKE-rahoitus. Hankkeen aikataulu 1.4.2023-31.12.2024.
Lisätietoja:
Teksti: Hämeen ammatti-instituutti kehittämispäällikkö Kirsi Sippola, Kulkeva-hanke
Video Niitty-Seppälän tilasta: Hämeen ammatti-instituutti Heikki Uusikylä, Kulkeva-hanke.
