Mustialan arboretum

Katri Hakala on aikoinaan valmistunut Mustialasta agrologiksi. Nyt hän työskentelee Hämeen ammatti-instituutin palveluksessa ja opiskelee samaan aikaan Helsingin yliopistossa kasvituotantotieteitä. Kesän 2023 aikana Katri selvittää Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä -hankkeelle Mustialan arbortumin taustatietoja ja suunnittelee alueita, jotka sopisivat tutustuttaviksi kohteiksi.

Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun yksiköt Mustialassa, Evolla ja Lepaalla ovat upeita kulttuurihistoriallisia kohteita, joissa kaikissa on upeat puistot. Vuoden aikana on kehitetty Evon ja Lepaan arboretumeita ja kesällä 2023 on Mustialan vuoro.

• Olen aloittanut arboretumin selvitystyön tutkimalla Mustialan historiaa, aikaisemmin tehtyjä graduja ja puutarhasuunnitelmaa sekä jututtamalla Jouko Lindroosia, joka on Mustialan perinneyhdistyksen voimahahmoja. Joukolta sain paljon taustatietoja, jolla pääsin kivasti alkuun, projektityöntekijä Katri Hakala Hämeen ammatti-instituutista kertoo.

Ensimmäiset koulutettavat vouteja ja karjanhoitajia

Mustiala sijaitsee Tammelassa Kanta-Hämeessä ja alueella on ollut asutusta esihistoriallisista ajoista lähtien. Ensimmäinen kirjallinen maininta Mustialasta on 1400-luvulta (Ahinko 2016). Kuningas Kustaa Vaasa on perustanut Mustialaan kuninkaankartanon vuonna 1556. Kuninkaankartano oli tärkeä karjanhoidon kehittämisen mallitila. 

• Tässä työssä historia alkaa väkisinkin kiinnostamaan. Opiskelijana ollessani opettajat aina mainitsivat Mustialan upeasta historiasta, mutta nyt se herää eri lailla eloon, kun itse tutkii asiaa. Maatalousalan koulutus on alkanut täällä jo vuonna 1840, kun  Suomen ensimmäinen maatalousoppilaitos perustettiin Suomen talousseuran toimesta. Ensimmäiset koulutettavat olivat vouteja ja karjanhoitajia, Katri Hakala kertoo.

Vuodesta 1865 alkaen Mustialassa oli maan korkein maanviljelysopetus, jolloin siellä alettiin kouluttaa agrologeja. Agronomeja Mustialasta valmistui vuoteen 1908 asti, jolloin agronomien koulutus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Tämän jälkeen Mustialaan perustettiin maamiesopisto. Vuodesta 1992 lähtien Mustialassa on toiminut Hämeen ammattikorkeakoulu sekä vuodesta 1996 lähtien Hämeen ammatti-instituutti. 

Mustialan puiston suunnitteli Knut Forsberg

Vuonna 1840 Mustialassa on ollut jo puutarha, mutta sen hoito on ollut vaatimatonta. Uutta puutarhaa ja puistoa Mustialaan alettiin suunnittelemaan vuonna 1850. Vuonna 1852 Mustialaan palkattiin ensimmäinen puutarhuri Sven Petter Larsson. Puutarhan ja puiston suunnittelussa oli tavoitteena, että puisto ja puutarha kelpaisivat kasvien lajituntemusopetuksen aineistoksi, joten puistoon suunniteltiin sellaisia kasveja, joita ei ollut löydettävissä Mustialan ympäröiviltä alueilta, kuten pelloilta ja metsistä (Kauppinen 1986).

Mustialan puutarhan on suunnitellut ruotsalainen maisema-arkkitehtiteoreetikko Knut Forsberg vuonna 1865, jolloin hän on laatinut kaksi puutarhasuunnitelmaa Mustialasta. Forsberg oli tullut tunnetuksi maisema arkkitehtiteoreetikoksi Euroopassa voitettuaan Pariisin uudelleenrakennustyöhön liittyvän kansainvälisen kilpailun, jossa hän suunnitteli laajan Bois de Boulognen puistoalueen (Vikman 2011).

• Forsberg suosi Mustialan puistosuunnitelmassa omenapuita, mutta niitä ei ole enää jäljellä.  Mustialan puisto oli tuolloin noin yhdeksän hehtaarin kokoinen. Tällä hetkellä puiston koko on noin 11 hehtaaria, Katri Hakala kertoo.

Arboretumin kehittäminen jatkuu

Katri Hakala jatkaa Mustialan arboretumin selvitystyötä. Seuraavaksi on suunnittelilla esite ja kartta, johon Mustialan kiinnostavimmat kohteet merkitään ja digitalisoidaan. 

• Ideana on, että matkailijat voisivat tulla tutustumaan paikaan vaikka omin päin. Digitaalisen reitin avulla he voisivat tutustua alueeseen ja saisivat myös QR-koodin avulla lisätietoja tunnistetuista kasveista ja puista. Olemme myös suunnitelleet testikierrosta elokuulle, jossa saisimme ryhmältä palautetta arboretumin kiertämisestä, Katri Hakala pohtii.

Arboretumien kehittäminen Kanta-Hämeessä -hanke jatkuu 31.12.2023 saakka. Rahoitus on Hämeen liiton AKKE-rahaa. Hankkeen toteuttaja on Hämeen ammatti-instituutti. Projektipäällikkönä toimii lehtori Anni Koppanen.