Metsurin työllä on pitkät perinteet Suomessa. Työ on muuttunut vuosien saatossa muun muassa varusteiden osalta. Pokasahat ovat muuttuneet moottorisahoiksi. Työntekemispaikasta on tullut vaihtuvampi. Tänään täällä, huomenna tuolla. Töitä tehdään edelleen metsässä, mutta puita joudutaan kaatamaan ahtaissa kaupunkiympäristöissäkin. Sen takia työstä on tullut näkyvämpää ja oman työn laatu nousee erittäin suureen rooliin. Mikä asia ei kuitenkaan ole muuttunut metsurin työssä vuosikymmenten aikana? Se, että vielä tänäkin päivänä puita kaadetaan, karsitaan ja pätkitään. Mutta oletteko kuulleet sitä, että nämä työlajit kuuluvat myös erään urheilulajin kilpailutehtäviin, nimittäin moottorisahakilpailujen.
Suomessa kilpailujen kantava voima on Suomen moottorisahauskilpailijat SUMOKI ry. Sumokin hallituksen jäsen Ari Rautio kertoi haastattelussaan, että yhdistys on perustettu vuonna 2012, jonka tarkoituksena on edistää moottorisahauskilpailutoimintaa järjestämällä kilpailuita sekä pitämällä yllä kansainvälisiä suhteita. SUMOKI ry:n toimesta valitaan ja lähetetään joukkue myös maailmanmestaruuskilpailuihin, jotka ovat vuonna 2022 Serbiassa.
Rautio mainitsi, että vuonna 1970 järjestettiin ensimmäinen maailmanmestaruuskilpailu ja pian sen jälkeen kilpailutoiminta alkoi myös Suomessa. Kansainvälisten sääntöjen mukaiset tehtävät ovat yksilötasolla teräketjun vaihto, alta-päältäsahaus, tarkkuuskatkaisu, puun kaato ja oksien karsinta. Lisäksi on joukkueviestinä tehtävä Relay Race.
Ovatko suomalaiset pärjänneet kansainvälisesti?
’’Suomalaisista Jukka Perämäki on ollut parhaiten menestynyt kilpailija, ja hän on napannut mitalin tällä vuosituhannella melkein joka MM-kilpailussa joko kokonaiskilpailusta ja/tai osatehtävästä. Joukkuemestaruuden Suomi voitti 2012, jolloin Jukan lisäksi mukana olivat Jarmo Laatikainen ja Vesa Kurki.’’
Kuinka paljon pitää treenata, jotta mm-tasolla voisi pärjätä?
’’MM-taso vaatii kilpailuvarmuutta, jota on yhdessä vuodessa vaikea saavuttaa. Nykyään kokeneet kilpailijat auttavat mielellään ja antavat vinkkejä siihen, miten välttää virheitä ja saa hyvin pisteitä kasaan. Täten edistyminen huipulle on joutuisampaa.’’
Kuinka pääsee mukaan kilpailutoimintaan? Mitä varusteita pitäisi ostaa?
’’Jos kilpailijalla on edellytyksiä menestyä ja sitoutua harjoittelemaan
niin sahojen maahantuojat voivat antaa sahan ja muita varusteita kilpailutoimintaan. Alussa voi omalla sahalla lähteä liikkeelle, mutta sahoja voi kysyä kokeneemmilta kilpailijoiltakin, joilla voi olla vanhempia kilpasahoja lainattavaksi. Joka tapauksessa kannattaa kokeneelta kilpailijalta kysyä neuvoja siihen, miten saha saadaan laitettua kilpailukuntoon. Kilpailuissa tarvitaan aina myös tuomareita ja siihen arvokkaaseen tehtävään voi myös osallistua.’’
Mitä muuta pitäisi tietää?
’’Moottorisahauskilpailutoimintaa voi verrata esimerkiksi viisiotteluun. Kokonaiskilpailun voittamiseen vaaditaan hyvää suoritusta kaikissa. Tosin tehtäväpalkintojen voittaminenkin voi tuntua kilpailijasta antoisalta.’’
Lajin jatkuvuus vaatii uusia kilpailijoita ja tuomareita toimintaan mukaan. Tämän takia Evolle on luotu harjoitteluolosuhteet, jotta uuden harrastuksen voi aloittaa jo opiskelujen ohella. Haastattelimme tämän syksyn aktiivisinta metsuriopiskelijakolmikkoa harjoittelujen suhteen.
Erkki Laimio opiskelee metsuriksi monimuoto-opiskelijana. Aikaisemmalta koulutukselta hän on logistiikkateknikko. Tällä hetkellä hän pyörittää työturvallisuusalan yritystä.
Kerro moottorisahakilpailemisesta ja harjoittelusta?
’’Aiempaa kokemusta lajiin ei ole muuta kuin vanhojen sahojen entisöinnistä. Tavoitteenani on selvitä kisalajeista ilman virhepisteitä ja ennen kaikkea oppia sahoista ja sahan turvallisesta käytöstä lisää. Olen treenannut laipan kääntöä ja valmistellut sahaani siihen lajiin paremmin sopivaksi. Se vaatii vielä paljon herkistelyä ja viilausta ja toistoja. Kerran viikossa koulun harjoitusten lisäksi on tullut treenattua. Vahvin laji on tarkkuus sahaus ja vaikein karsinta. Kaikki lajit ovat yhtä lailla mielenkiintoisia ja onneksi koululla on hyvä harjoituspaikka. Aion jatkaa lajia koulun jälkeen.’’
Lassi Lehtonen ja Olli Tervaniemi
Lassi ja Olli ovat toisen vuosikurssin metsuriopiskelijoita. Heillä kummallakaan ei ole aikaisempaa kokemusta moottorisahakilpailuista, mutta he ovat käyneet ahkerasti tämän syksyn aikana Evolla järjestetyissä kisatreeneissä.
Kertokaa moottorisahakilpailemisesta ja harjoittelusta?
’’Lähdimme mielenkiinnosta mukaan, koska taisit olla Eemil sinä, joka asiasta joskus mainitsit. Sanoit, että se olisi mukavaa puuhaa. Meillä molemmilla on tarkoitus voittaa maailmanmestaruus tai ainakin jotakin. Tyypillisenä treenipäivänä tarkistetaan varusteet ja laitetaan kisapaikka valmiiksi. Sitten suunnitellaan, että mitä tehdään ja sitten tehdään.’’ ”Vahvin laji on laipan kääntö ja vaikein laji on kaato”, kertoi Lassi. Olli vastaavasti sanoi, että ”Vahvin laji on tarkkuuskatkaisu ja karsinta. Vaikeinta on ketjunvaihto.” Lassin mukaan Olli on tällä hetkellä parempi. Olli puolestaan sanoo, että ”osaan kyllä sahata, mutta Lassi osaa vaihtaa ketjun”.
Teksti Eemil Mäkelä
Haastateltavat: Ari Rautio, Erkki Laimio, Lassi Lehtonen ja Olli Tervaniemi
Kuvat Ari Rautio, Eemil Mäkelä ja Erkki Laimio
