Tullaan tutuiksi!
Lähikuvassa Heikki Uusikylä, Lepaan uusi asuntola- ja ammatillinen ohjaaja
Kuka olet ja mistä tulet? – Olen Uusikylän Heikki ja olen asunut Parolassa viimeiset 7 vuotta. Kotoisin olen Pohjanmaalta. Aloitin työt Hämeen ammatti-instituusissa Lepaalla tammikuun alussa.
Mikä on koulutus- ja työtaustasi? – Minulla on pari ammattitutkintoa plakkarissa, joista viimeisin media-alalta. Viimeiset neljä vuotta olen ollut televisio- ja radiotyössä ohjelmatuottajana ja soundd esignerina eli äänen suunnittelijana ja äänentuottajana, tehnyt erilaisia jinglejä, tunnareita ja taustamusiikkeja. Lisäksi olen ollut toimittajana televisio-ohjelmissa ja tuottanut yhtä tv-ohjelmaa. Sitä ennen olin laivanvarustamoalalla, sisustin Karibianmeren risteilijöitä ja sitä ennen toimin tavaratalonjohtajana Pohjanmaalla. Työkokemusta minulle on kertynyt 40 vuodelta, vaikka olenkin näin nuori mies!
Miten päädyit Hämeen ammatti-instituutin palvelukseen? – Alussa tapetilla olivat puhtaasti käytännön syyt. Halusin lyhemmän työmatkan. Työpaikkoja selatessa Hami jotenkin vain tarttui silmään eri tavalla. Ajattelin, että siinäpä minulle sopiva paikka, kun minulla on monipuolinen työkokemus ja ihmisten kanssa olen tottunut olemaan koko elämäni ajan tekemisissä. Ja osaan olla.
Oliko Hämeen ammatti-instituutti aiemmin sinulle tuttu? – Tuttujen kautta Hami oli nimenä tuttu, mutta ei sen enempää. Lepaan tiesin viinitilan kautta, olen joskus käynyt ostoksilla.
Mitä toimenkuvaasi Hamissa kuuluu? – Olen vielä aika tuore tässä asuntola- ja ammatillisen ohjaajan pestissä, mutta haluan perehtyä edeltäjien toimintaan ja jatkaa siitä hyvästä, mitä he ovat saaneet aikaan. Ei ole semmoista ajatusta, että laitan kaikki vanhat toimintatavat kirveellä palasiksi ja rupean uutta tekemään. Kunnioitan vanhaa pohjaa, sitä hyvää mitä on saatu aikaiseksi ja sitten pikkuhiljaa tuon omaa osaamistani siihen sitten mausteeksi. Minulla on mukanani hyvin vahvana musiikin harrastus ja kun sitä ammatiksenikin olen tehnyt vuosia, niin voi olla, että jonkinlaista mediapajaa tässä virittelen, jos saadaan kalustoa. Edeltäjäni ovat olleet ehkä enemmän käsityöpainotteisia. Mutta ajattelin, että voisimme opiskelijoiden kanssa tehdä videoita, videon leikkaamista, äänen käsittelyä ja tuottamista. Bänditilakin täältä Lepaalta löytyy, mutta sitä ei ehkä ole paljoa käytetty, joten sen voisi elvyttää, siellä on ihan asialliset laitteet.
Onko sinulla minkälaisia tavoitteita työhön? – Tavoitteenani on tukea opetuksellisten tavoitteiden toteutumista. Se on kuitenkin se prioriteetti nro 1. Sen lisäksi, että oppilaalla on joku, jonka kanssa opiskeluajan jälkeen puhua asioista, on järjestää semmoista toimintaa, joka yhdistää opiskelijoita toisiinsa. Ja herättää opiskelijoissa halua sitoutua mahdollisimman hyvin opintoihin. Kaikki tämä vapaa-ajantoiminta liittyy myös siihen – tämä ei ole pelkästään harrastetila, vaan se tukee toimintaa. Opiskelijan parasta. Opiskelijoita varten täällä ollaan, että he kokisivat olevansa toivottuja, ja että olisi matala kynnys tulla juttelemaan, jos tulee ongelmia. Tärkeintä minulle on luottamuksellisuus, avoimuus ja toisen ihmisen kunnioitus – että ne myös näkyisivät kaikessa tekemisessä. Ystävällisyys ja peruskäytöstavat ovat tärkeitä asioita minulle.
– Uskon siihen, että kun ihmisellä on mielekäs olo opiskeluajan ulkopuolella, se auttaa häntä tavoitteiden loppuun saattamisessa opiskelujen suhteen. Kun vapaa-ajalla tekeminen järjestetään oppilaitoksen nimissä ja henkilökunnan kautta, se integroi oppilasta myös paremmin oppilaitokseen.
Joko olet tullut tutuksi opiskelijoille? – Opiskelijoilla on oma whatsup -ryhmä, esittelyn suoritin sitä kautta ja kehotin tulla nykimään hihasta ja juttelemaan ja tulemaan tutuksi. Opiskelijoita on käynyt tutustumassa ja sanomassa heipat. Haluan rohkaista oppilaita itse tutustumaan minuun, että ottaisivat reilusti yhteyttä; mikä tahansa asia on mielessä, niin voi tulla juttelemaan. Ajan kanssa tullaan tutummaksi.
Miten oma vapaa-aikasi sujuu? – Harrastan jazzia, minulla on oma jazzbändi. Lisäksi teen tv-tunnareita kotistudiossa ja otan taidevalokuvia: kuvaan pilviä ja rajaan niistä ilmiöitä, jotka voisiva olla tauluja. Kuvaan pieniä alueita. On hämmästyttävää, miten pienistä alueista voi löytyä vaikkapa kasvoja ja hahmoja – ehkä pidän vielä taidenäyttelyn. Lisäksi vapaa-aika kuluu siinä, kun lastenlapset käyvät usein kylässä.
