Jäätelöntekoa yhdessä oppien

Jäätelön valmistamisesta innostuvat kaikki. Sairion meijerissä kokeiltiin kuinka Hämeen ammatti-instituutin opiskelijat ja SUJUVA-hankkeen maahanmuuttajaryhmä tekevät yhdessä jäätelöä. Yhteistyö sujui hyvin ja se onkin tärkeää, sillä tulevaisuudessa työpaikoillakin on yhä enemmän eri kulttuureista tulevia henkilöitä töissä.

SUJUVA-Sujuvasti maahanmuuttajat töihin elintarvikealalle -hankkeen yhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että maahanmuuttajaopiskelijat toimivat yhdessä Hämeen ammatti-instituutissa opiskelevien tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Tällöin syntyy luonnollisia ihmisten välisiä kohtaamisia ja ymmärrys eri kulttuureista lisääntyy.

Jäätelön valmistaminen on meijerialan salaisuuksien oppimisen sisäänheittotuote, sillä kukapa ei pitäisi jäätelöstä. Melko harva on kuitenkaan päässyt itse jäätelöä valmistamaan. SUJUVA-hankkeen ja Hämeenlinnan kaupungin OpinTyö-palvelun yhteisryhmä pääsi tositoimiin jäätelön valmistuksen merkeissä. Samaan aikaa jäätelön valmistusta opettelivat myös Hämeen ammatti-instituutin meijeristiopiskelijat, eli tulevat meijeristit.

Vispari käyttöön ja jätski kuohkeaksi

Jäätelön valmistus aloitettiin jakamalla ryhmä kahteen eri tiimiin, jotta jokainen pääsisi vuorollaan osallistumaan tekemiseen. Sen jälkeen käynnisteltiin jäätelön valmistuksessa käytettävää visparia. Meijeristiopiskelijat ohjasivat hienosti uusia jäätelönvalmistajia ja asioihin löytyi hienosti yhteisymmärrys, vaikka välillä sanoja ja termejä piti vähän hakeakin.

Vispattavasta jäätelömassasta tehtiin aina väliajoin lämpötilamittauksia ja samalla arvioitiin myös, onko jäätelön rakenne jo halutunlainen. Meijeristiopiskelijat oheistivat Sujuva-ryhmäläisiä näissä mittauksissa ja kirjauksissa. Jokainen sai myös käyttää visparia. Yksi viimeisistä laaduntarkkailuista oli aistinvarainen arviointi, eli jäätelöä pääsi maistamaan yhden lusikallisen verran. Lopuksi massaan vispattiin vielä vähän enemmän kuohkeutta, jonka jälkeen jäätelö oli valmista pakattavaksi. Jokainen saikin pakata oman jäätelörasian ja jäätelöt laitettiin vielä -40 C-asteiseen karkaisuun.

Paljon samanlaisia ammatteja eri kulttuureista tulevilla ja suomalaisilla

Toisen ryhmän aloittaessa jäätelön valmistusta, pääsi toinen ryhmä keskustelemaan meijeristiopiskelijoiden kanssa. Molemminpuolisten esittelyjen jälkeen, SUJUVA-ryhmäläiset ja meijeristiopiskelijat kertoivat toisilleen, minkälaisissa ammateissa he ovat aiemmin toimineet. Molemmista ryhmistä löytyikin samoja ammatteja, kuten kokkeja, leipureita ja myyjiä. Meijeristiopiskelijat kertoivat omista, nykyisistä työpaikoistaan ja niissä valmistettavista tuotteista sekä siitä, onko heidän työpaikoillaan töissä maahanmuuttajia.

Juteltavaa olisi riittänyt varmasti enemmänkin, kun olikin jo aika siirtyä elintarviketuotannon yhteen tärkeimmistä vaiheista, eli puhdistamiseen.

Ensin pestiin vispari ja samalla kerrattiin, jo aiemmin opiskelluista asioista, eri kohteisiin käytettävät siivousvälineiden värikoodit. Visparin pesun jälkeen oli vuorossa matalapainepesu ja vaahtopesurin käytön harjoittelu. Tehtävään löytyi heti innokas aloittaja, jota meijeristiopiskelijat ohjeistivat eri suuttimien käytöstä sekä oikeiden hanojen ja venttiilien avaamisesta. Huuhtelun, ja vaahdotuksen jälkeen vielä lattiat pestiin siihen tarkoitetuilla harjoilla. Lattian huuhtelun ja kuivauksen jälkeen oli valmista. Lopuksi vielä vietiin välineet siivousvälinevarastoon.

Kiitokset meijeristiopiskelijoille ja opettajalle. Tällaisessa ohjatussa, yhteisessä tekemisessä ammattitaito ja myös kielitaito kasvavat. Samalla tulevat meijerialan ammattilaiset saivat oppia myös siihen, kuinka kohdata ja opastaa muitakin kuin kantasuomalaisia, uusia työntekijöitä.