Hankkeen virallinen nimi on Arboretumin kehittäminen Kanta-Hämeessä. Hankkeeseen osallistuvat Hämeen ammatti-instituutin Evon, Mustialan ja Lepaan toimipisteet ja se toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin oppimisympäristöissä. Oppilaitosten juuret ovat syvällä historiassa, sillä 1840–1850-luvuilla perustettiin Mustialan maatalousoppilaitos ja Evon metsäoppilaitos. Lepaan puutarhaopisto perustettiin 1910-luvulla. Kulttuurihistorialliset kohteet ovat edelleen hyvässä kunnossa ja toimivat opiskelijoiden oppimisympäristönä. Vahva kulttuurihistoria ja perinteet velvoittavat toimimaan kestävällä tavalla myös tulevaisuuden maailmassa. Evon, Mustilala ja Lepaan arboretumien ylläpito ja kehittäminen ovat kulttuurihistorian vaalimista konkreettisella tavalla. Tavoitteena on tunnistaa ja paikallistaa alueilla olevaa kasvillisuutta, digitalisoida karttoja ja kasvitietoja, nimetä lisää kasveja alueilla, kehittää alueiden kasvivalikoimia ja tehdä erilaisia aluetta kehittäviä kokeiluja. Yhtenä tavoitteena on tehdä arboretumeista entistä haukuttelevampia matkailijoille ja helpommin löydettäviä. Hankkeen rahoittaja on Hämeen Liitto.
Arboretum hankeen vs. koordinaattori lehtori Anni Kopponen kertoo, kuinka 1-vuotiset ryhmäkasviryhmät on suunniteltu ja rakennettu. Lepaalla on suuri sekä ruohovartisten että puuvartisten kasvien kokoelma, joka on alueen matkailuvaltti mielenkiintoisen historian lisäksi. Lepaalle tullaan kasvukauden aikana nauttimaan kasvivalikoiman kauneudesta ja opiskelemaan kasvien tunnistusta ja käyttöä. Jatkossa Lepaalla voi kiertää eri kasviryhmiä digitaalisen kartan avulla
Hankkeessa mukana oleva Evon arboretumalue edustaa metsäarboretumia, Mustiala maatalouteen ja perinnekasveihin keskittyvää arboretumia ja Lepaa puistoarboretumia.
Kaikki lähtee suunnittelusta
Tämä ryhmä sai alkunsa jo ennen joulua, kun ryhmäkasvisuunnitelmat tehtiin ja tilattiin ryhmään suunniteltujen kasvien siemenet ja taimet. Ryhmiin on valittu sekä tutumpia kasveja että muutamia uutuuskasveja, jota olisivat hyviä sekä ulkoalueiden ryhmissä että tuotannossa. Ryhmästä halutaan myös kaunis ja näyttävä. Perusteena eri kasvien valinnalle ovat ensisijaisesti opiskelijoiden kurssivaatimukset. Opiskelijoiden tulee perehtyä yksivuotisiin ryhmäkasveihin kurssinsa aikana. Kesäkuussa aloitettiin opiskelijoiden kanssa ryhmien rakentaminen. Kun kasvit on istutettu, laitetaan kasvien eteen nimilappu, josta löytyy latinankielinen ja suomenkielinen nimi. Näin kasvin tunnistaminen ja opiskelu on helppoa.
Helmisulkahirssi varpusten suosikki
Lepaan ryhmäkasvit saivat tänä vuonna useamman heinämäisen tuttavuuden. Yksi näyttävä kasvi on helmisulkahirssi, joka on syötävälle hirssille sukua. Lehdistön väri voi olla punaruskea tai vihreämpi. Syksyllä kukinto muuttuu ’’siementöpsykäksi.’’ Pitkässä tähkässä olevat siemenet ovat varpusten mieleen, sillä ne istahtavat tähkälle ja napsivat herkut parempiin suihin. Helmisulkahirssi ei kuitenkaan ole levinnyt Lepaalla lintujen mukana lähiseudulle, eikä seuraavana keväänä ole näytemaista noussut näiden pikkutaimia.
Tsinnia valloittaa muuttuvalla värillään
Ryhmästä on useita Zinnia lajikkeita, jotka ovat väriltään oransseja, keltapunaisia ja vaaleanpunaisia. Erikoisuutena on ’Red Yellow Picolor’, lajike, joka vaihtaa väriään vanhetessaan. Aluksi kukka on kaksi värinen eli keltapunainen ja lopuksi kukan vanhetessa se vaihtaa väriä punaiseksi. Tässä lajikkeessa on samanaikaisesti useamman värisiä kukkia. Yleisenä 1-vuotisten ryhmäkasvi ryhmien tavoite on, että ryhmät ovat näyttäviä koko kesän. Anni kertoo omaksi lempikukakseen kesänpäivänhatut. Anni pitää myös isoista pitkävartisista oppineittenkukista eli tsinnioista, joita ei tässä ryhmässä ole nyt näkyvillä. Niiden kukissa voi olla edustettuna kaikki mahdolliset värit lukuun ottamatta sinistä väriä. Ne ovat myös erinomaisia leikkokukkia. Anniin on tehnyt myös vaikutuksen uusi purppura-apila.
Punavartiset kasvit muodissa
Tällä hetkellä ovat selkeästi muodissa tummalehtiset kasvit. Näistä löytyy mm. purppura-apila, joista osa on hyvin tummanruskeita ja osa vihreäpunakirjavia. Purppura-apilan kukinto on yhtä lailla purppuranvärinen, kuin lehdetkin. Muita tummalehtisiä kasveja ryhmässä ovat korkea helmisulkahirssi, purppurahirssi ja arabiansulkahirssi.
Koulutuksesta on aina etua
Anni Koppanen on koulutukseltaan puutarhuri, maisemasuunnittelija, hortonomi AMK ja YAMK. Koulutus antaa hyvät eväät suunnitteluun ja opettamiseen, kun tietää suunnittelun periaatteet, tunnistaa kasvit ja kasvupaikkavaatimukset, kasvien korkeudet, värit jne. Lepaalla Hämeen ammatti-instituutissa opetetaan tällä hetkellä valinnaisena aineena Kasvillisuuden käyttö viheralueilla tutkinnon osassa pihasuunnittelua, jossa opiskellaan yksittäisen omakotitalon pihan tilanjaon ja kasvillisuuden käytön periaatteita. Puutarhuriopiskeljat pääsevät suunnittelemaan Lepaan toimipisteen yksityisen hautausmaan hautojen kasvivalintoja harjoitustyönään.
Teksti ja kuvat: Katriina Peuhkuri
Lisää hankkeesta: https://hami.fi/arboretumien-kehittaminenkanta-hameessa/
