Henri Terho valmistui automaatioinsinööriksi HAMKista vuonna 2006. Nykyään hän työskentelee InSolutionilla logiikkaohjelmoinnin ja sovelluskehityksen parissa.
Aloitin automaatioinsinööriopinnot Valkeakoskella HAMKissa vuonna 2006. Vuonna 2009 aloitin laboratorioassistenttina AutoMaint tutkimus- ja kehitysyksikössä, jossa työskentelin yhteensä n. 1½ vuotta. AutoMaint:iin pääsy mahdollisti työssäoppimisen opiskelun ohella ainutlaatuisella tavalla. Tuona aikana sain osallistua moneen mielenkiintoiseen projektiin, joista parhaiten jäi mieleeni Automaatiomessuille 2009 vetonaulaksi rakennettu tasapainolauta. Erityisesti Beckhoff-osaaminen kehittyi ja konenäkösovellukset tulivat tutuksi, minkä myötä sain tehdä opinnäytetyön InSolution Oy:lle. Valmistuttuani vuonna 2010 siirryin InSolution Oy:n palvelukseen, jossa työskentelen edelleen. InSolution Oy on tarjonnut työkalut kehittyä oman alani huippuosaajaksi. Työssäni teen pääasiassa vaativaa logiikkaohjelmointia (Beckhoff), sovelluskehitystä (.NET) sekä käyttöönottoa ympäri maailmaa. Työmatkani ovat vieneet minut mm. Japaniin, USA:han, Kanadaan sekä yli kymmeneen Euroopan maahan. Matkustelu onkin ollut tärkeänä osana ammatillista kehitystäni. Jos tulet toimeen asiakasrajapinnassa kaikista vaativimpien yritysten kanssa, selviydyt varmasti kaikesta muustakin mitä eteesi tulee! Erityisesti pidän työssäni siitä, että en joudu juurikaan toistamaan jo tekemiäni asioita. Siihen tunteeseen ei myöskään kyllästy, kun tuhansien kilojen automaatiokone seuraa nuottejasi millimetrin tarkkuudella. Toki joskus voi mennä vähän nuotin vierestä, mutta se kuuluu työnkuvaan. Vaikka periaatteessa olenkin tehnyt samaa työtä melkein jo seitsemän vuotta, en mielestäni ole jäänyt polkemaan paikalleni. Karttuneen kokemuksen myötä myös projektien haasteellisuus on kasvanut.
Opinnoista minulle jäi erityisesti mieleen käytännönläheiset harjoitukset. Valkeakosken HAMK:n yksikön laboratoriotilat ovat varmasti yksi parhaista koko Suomen mittakaavassa. Laboratoriossa tuli tutuiksi erilaiset mittausmenetelmät, logiikkaohjelmointi, käyttöliittymien tekeminen sekä moni muu automaatioon ja elektroniikkaan liittyvä asia. Minulle sopi hyvin ammattikorkeakoulun luokkamuotoinen opetus, jossa ryhmäkoko pysyi pienenä ja opit tuntemaan kaikki luokkakaverisi. Vaikka työtä ei opikaan tekemään koulussa, antoi HAMK työelämään kaikki tarvittavat eväät. Ei ole päivääkään kaduttanut lähteä opiskelemaan automaatioinsinööriksi!
