Opiskelijoiden toteuttama kehitysprojekti tutkimusyksikölle  

3

Biotalouden tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen kolmannen opintovuoden päättänyt kehitysprojekti -moduuli toteutettiin ensi kerran keväällä 2020. Kehitysprojektissa oppimistavoitteena on perehtyä biotalouden tutkimus- ja kehittämistoimintaan projektitoimeksiannon kautta.

Toimeksianto tutkimushankkeesta

Kehitysprojektin toimeksianto saatiin HAMK Bio -tutkimusyksiköstä Hyvää Karjalle -hankkeesta ja sen toteuttamiseen tarvittava asiantuntijaohjaus saatiin HAMK Smart -tutkimusyksiköstä.

Hyvää karjalle -hankkeessa pyritään parantamaan rehuresurssien käyttöä ja tutkimaan rehun pilaantumisen etenemistä aumasäiliössä pistemäisten lämpötilamittausten avulla – heinän pilaantuminen aiheuttaa kemiallisen reaktion seurauksena paikallisen lämmönnousun, mikä etenee aumasäilössä.

Kuva 1: Rehusiilon lämpötilaa mittaavat anturit (kuva: Hyvää karjalle -hanke)

Opiskelijoiden tehtävänä oli kehittää työkalua pistemittausten analysointiin sekä toisaalta simulaation avulla pohtia pistemittausten järkevää sijoittelua. Mittaukset olivat käynnissä Jokioisilla maatilalla, jonka rehusiiloon oli asennettu Quanturi Oy:n lämpötilaa mittaavat anturit. Kehitysprojektin tavoitteena oli luoda kolmiulotteinen malli rehusiilosta, lisätä siihen lämmönjohtumislaskelmia ja pyrkiä arvioimaan, kuinka monta anturia todellisuudessa tarvittaisiin, jotta kokonaisen siilon tilavuudelta saataisiin lämpötilat mitattua. Opiskelijat käyttivät kehitysprojektissaan useita 3D-mallinnusohjelmia siilon perusgeometrian luomiseen ja mallien lämmönjohtuminen simuloitiin Matlabilla sekä Ansys Discovery Livellä.

Kokemuksia työskentelystä poikkeusaikana

Kehitysprojekti toteutettiin poikkeustilan vuoksi kokonaan verkossa. Opiskelijat työskentelivät 7 opiskelijan tiiminä, jakaen kehitysprojektin osaamis- ja vastuualueita tiimin sisällä. Verkkototeutuksen ja haastavan toimeksiannon vuoksi päätettiin projektipäällikön vastuu jakaa kahdelle opiskelijalle, jotka työskentelivät tässä roolissa työparina.

Elias Helke toimi ensi kertaa projektipäällikkönä. Haastavuutta tehtävään toi virtuaalisen projektitiimin johtaminen. Työskentely vaati entistä tarkempaa ja jatkuvaa asioiden läpikäyntiä, sillä virtuaaliprojektissa ei näe muiden työn etenemistä jatkuvasti. Elias huomasi projektin onnistumisen kannalta merkittäväksi seikoiksi aikataulutuksen ja laadunvalvonnan sekä jatkuva vuorovaikutuksen ja keskusteluyhteyden koko tiimin kanssa.

Mikael Ketonen puolestaan on luotsannut useita projekteja opintojensa aikana.  Hänen sanoo, että avain työskentelytapojen rakentumiseen on runsas kommunikointi ja koordinointi. Virtuaalitiimin johtamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota työnjakoon ja tehtyyn työhön, sekä varmistamaan koko projektin dokumentaatio kaikkien käyttöön. Lisäksi projektipäälliköt olivat tiimin tavoitettavissa, milloin tahansa, jos projektin edistyminen sitä vaati. Työtä tehtiin tiimin kanssa verkossa samaan tapaan kuin se olisi tapahtunut luokassa: kokoustaen ja yhdessä työskennellen. Työosuuksien tilannetta etenemistä katselmointiin tiimissä 2–3 kertaa viikossa. Johtamisen näkökulmasta työn laadun ja tuloksen seuraaminen oli aina hiukan jäljessä, verrattuna luokassa tapahtuvaan työskentelyyn.

Tutkimusyksiköstä asiantuntija ohjaamassa

Toimeksiantoon tarvittavaa asiantuntijan ohjausta saatiin sovitusti kerran viikossa, jonka lisäksi ohjausta annettiin joustavasti tarpeen mukaan. Näin projekti pysyi hyvässä vauhdissa, kun esiin tulleita haasteita pystyttiin ratkaisemaan nopeasti. Joitakin merkittäviä haasteita kohdattiin matkan varrella, esimerkiksi kehitysprojektiin valittujen työkalujen toiminnallisuuden ja käytettävyyden suhteen, joka huomioitiin säätämällä kehitysprojektin alkuperäistä tavoitetta.

Olli Koskela (HAMK Smart) koki opiskelijoiden ohjaamisen onnistuneen verkossa hienosti, vaikka aluksi häntä huoletti ohjaussessioiden organisoituminen. Opiskelijatiimi oli aktiivinen tapaamisissa ja projektipäälliköt onnistuivat hyvin selvittämään projektin etenemisestä tarpeelliset seikat ja toisaalta varmistivat, että ohjaus välittyi koko tiimille. Työn visuaalinen luonne ja pääasiassa vain tietokoneohjelmilla suoritettavat tehtävät helpottivat suuresti kommunikointia etäyhteyden yli, ja siirtyminen verkkototeutukseen oli monessa mielessä vain ajankäytöllinen muutos lähiopetukseen verrattuna.

Kehitysprojektin lopputuotos

Kehitysprojektin lopputuotoksena syntyi mallit, joihin on simuloitu lämmönjohtumista erivärisinä alueina ja vyöhykkeinä kappaleessa. Projektin tulokset esiteltiin pienessä aamuseminaarissa englannin kielellä ja siihen osallistui ohjaajat ja toimeksiantaja hankekumppaneineen

Kuva 2: Antureiden lukumäärä ja sijainti siilossa (kuva: opiskelijatiimi).

Toimeksiantaja Ilpo Pölönen (HAMK Bio) kertoo kehitysprojektin hyödyiksi varsinaisen lopputuloksen lisäksi sen, että yhteistyö ja keskustelut opiskelijoiden kanssa projektin aikana tuottivat uusia näkökulmia itselle tuttuihin aiheisiin, joille on osittain itse sokeutunut.  Myös hankkeen yhteistyökumppanin Quanturi Oy:n edustaja oli vaikuttunut opiskelijoiden paneutumisesta ja lähestymistavasta asiaan.

Yhteistyö jatkuu

Kehitysprojektin aikana tutkimusyksikön henkilöt pääsivät tutustumaan opiskelijoihin, mikä johti kehitysprojektin projektipäälliköiden työharjoitteluun HAMK Smart -tutkimusyksikössä.

Ja kuten onnistuneiden juttujen jälkeen todetaan, tästä on hyvä jatkaa 😊

 

Kirjoittajat:

Lehtori Anne-Mari Järvenpää, tieto- ja viestintätekniikka (biotalous)

Opiskelijat Mikael Ketonen & Elias Helke, tieto- ja viestintätekniikka (biotalous)

Discussion3 Comments

  1. Pingback: Opiskelijat mukana HAMKin tutkimustoiminnassa - Hamkilainen tutkimus

  2. Pingback: Työ opiskelijaansa opettaa - Kuulumisia HAMKista

  3. Pingback: Insinööriopiskelijat tutkimusyksikkö apuna mittausratkaisun kehittämisessä  - HAMK Beat

Leave A Reply