Tärkeimpiä asioita seksuaalikasvatuksessa on, että lapsi ja nuori saavat oikeaan aikaan ajoitettua seksuaalikasvatusta ja kasvatus etenee lapsen kehityksen mukaisesti. Jokaisen kasvattajan on hyvä tiedostaa lapsen ja nuoren kehitystaso, ja hänen valmius vastaanottaa tietoa. Seksuaalikasvatusta antavan henkilön on ollut hyvä tiedostaa oma valmius sekä osaaminen seksuaalikasvatuksen viemiseen, ja sen lisäksi olla toivottavasti työantajan tuella mahdollisuus hakeutua lisäkoulutukseen.
Usein ajatellaan seksuaalikasvatuksen kuuluvan vain lapsille ja nuorille, mutta seksuaalikasvatus kuuluu kuitenkin kaikenikäisille ihmisille. Seksuaalisuus haltuun -koulutuksen sisällöissä päädyimme rajaamaan sisällöt päiväkoti-ikäisestä lapsesta aikuisuuden kynnyksellä olevaan nuoreen.
Eettinen ja ammatillinen työskentely seksuaalikasvatuksessa
Seksuaalikasvatusta vievän henkilön tulee huolehtia omasta osaamisestaan, ja huolehtia siitä, että hän osaa hyödyntää tutkittua tietoa. Olisi suotavaa, että henkilöt, jotka ovat tekemissä seksuaalisuuteen liittyvien asioiden kanssa saisivat/hankkisivat itselleen myös työnohjausta. Tähän tulisi myös työnantajan panostaa tarjoamalla sitä työntekijöilleen.
Kun seksuaalisuudesta puhutaan, niin on ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että ympäristö, jossa seksuaalikasvatusta annetaan, on luottamuksellinen, turvallinen ja siellä on oikeus puhua ja jakaa asioita, jos niin itse haluaa. Tilanteissa on hyvä huomioida aina se, että muiden osallistujien aktiivisuus voi lisätä painetta kertoa ryhmässä asioita, joihin ei ole valmis. Hyvä seksuaalikasvattaja on valmis tilanteissa sellaiseen kunnioittavaan vuoropuheluun, joka rohkaisee osallistujia olemaan oma itsensä vahingoittamatta muita.
Seksuaalikasvattajan on hyvä tiedostaa omat arvonsa, mutta ei saa antaa niiden vaikuttaa siihen, miten hän kohtaa muut ihmiset. Jokaisen seksuaalikasvatukseen osallistuvan arvot ovat erilaiset ja tätä tulee kunnioittaa. Seksuaalikasvattajan yksi tärkeimpiä tehtäviä on oikoa myyttejä, joita liittyy seksuaalisuuteen ja seksiin.
Kehotunnekasvatus
Kehotunnekasvatus on seksuaali- ja turvataitokasvatusta, joka on suunnattu pienille lapsille. Sen tarkoituksen on auttaa lasta arvostamaan ja huolehtimaan omasta kehostaan. Sen tärkeimpiä sanoma on lapselle minä olen ihana, minä osaan asioita, ja minä haluan huolehtia omasta kehostani. Tämän kaiken kautta lapsi oppii itsearvosta, ja samalla hän oppii myös arvostamaan muita ja heidän kehojaan. (Väestöliitto)
Lapset tarvitsevat ikätasoista tietoa lapsuudesta alkaen. Tärkeässä roolissa ovat niin vanhemmat, muut aikuiset ihmiset kuin varhaiskasvatuskin. Tässä vaiheessa on tärkeä oppia nimet kehon osille, tuntea kehon toimintoja, ja saada tietoa mitkä asiat ovat sopivia missäkin tilanteessa. Lapsi opettelee asioita ystävyydestä, säännöistä, ja tutustuu omaan kehoon. Lapsi on luontaisesti utelias näitä em. asioita ja toimia kohtaan, ja siihen uteliasuuteen on hyvä vastata, kun hän esittää kysymyksiä.
Turvataitokasvatukseen liittyy oikeus omaan kehoon, ja tieto siitä, että minun kehossa on alueita, jotka on tarkoitettu vain minulle. Lapsen kanssa on hyvä keskustella sitä, mitä pitää tehdä, jos hän kokee, että hänen omia henkilökohtaisia alueitaan on loukattu.
Seksuaalikasvatus alakoulussa
Alakoulun ensimmäisillä luokilla seksuaalikasvatuksen tärkeitä osa-alueita ovat seksuaalisuuteen liittyvät sanat, tykkääminen, kehon koskemattomuus ja vauvojen tuleminen maailmaan. Murrosiän muutokset ovat varhentuneet, ja näistä onkin hyvä puhua kolmannella ja neljännellä luokalla ja siitä, että jokainen kehittyy omaan tahtiin. Tässä kohtaa on hyvä puhua kaverisuhteista, toisen kunnioittamisesta, hyväksynnästä ja kiinnittää huomiota kiusaamiseen ja sen ehkäisyyn.
Viidennellä ja kuudennella luokalla jatketaan keskustelua kehon muutoksista. Mediakasvatuksen tärkeys korostuu tässä iässä. Lasten kanssa on hyvä pohtia sosiaalisen median käyttöä ja toisaalta someen liittyviä vaaroja. Turvataitokasvatus, itsemääräämisoikeus ja seksuaalioikeudet ovat myös tärkeitä teemoja ennen yläkouluun siirtymistä.
Vanhempien on hyvä olla tietoisia siitä, että mitä koulussa puhutaan. Tähän voidaan hyödyntää esim. kotiin lähetettävää kirjettä seksuaalikasvatustuntien jälkeen, jossa samalla toivotaan kotona jatkettavan keskustelua samalla teemalla. Vanhempia voi tukea asioiden käsittelyyn myös tarjoamalla vanhempainilloissa tietoa aiheesta, ja toisaalta mahdollisuutta puhua aiheesta asiantuntijoiden kanssa.
Seksuaalikasvatus nuoruudessa
Nuoruus on silta lapsuudesta aikuisuuteen. Nuoruus on itsensä tutustumisen ja omien arvojen, toimintatapojen ja toisaalta seksuaalisen nautinnon etsimisen aikaa. Nuoruuteen liittyvät kokeilut, jotka kasvattavat kohti aikuista seksuaalisuutta. Tässä iässä riskikäyttäytymisen kautta haetaan myös omaa paikkaa ja hyväksyntää muiden nuorten keskuudessa. Oma muuttuva keho, ja hormonaaliset muutokset saavat mielen myllertämään, jolloin tunteet muuttuvat hetkessä ilosta suuttumukseen ja suruun. kehittyvä nuori tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka voivat tukea ja ohjata tässä myllerryksen keskellä.
Usein seksuaalikasvatus on varoittavaa, jossa tuodaan esiin seksitautien ja ei toivotun raskauden riskejä. Nämäkin asiat tulee huomioida edelleenkin, mutta myös muistaa mikä merkitys on itsensä hyväksymisellä, tai millaisia positiivisia vaikutuksia seksillä on ihmisen terveydelle. Hyvä kokemus itsestä ja omasta itsetunnosta, sekä taidot olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa vahvistavat meitä aikuisuuden lähestyessä siihen, että kykenemme parisuhteeseen ja osamme nauttia omasta seksuaalisuudestamme. Seksuaalikasvatuksen tulee lähestyä asioita itsensä hyväksymisen, kehopositiivisuuden, seksuaali- ja sukupolivähemmistöt huomioivana ja hyväksyvänä, sekä tiedon antamisella suhteessa oman terveyden vaalimisen ja haltuunoton näkökulmasta. Saamalla tietoa nuori oppii tekemään valintoja oman seksuaaliterveytensä hyväksi.
Hyvää seksuaaliterveyttä kannattaa vaalia
Kouluterveyskyselyssä vuonna 2019 nousi esiin, että 8-9- luokkalaista pojista 20% ja tytöistä 18,7% on ollut yhdynnässä (THL, 2019a). Samasta ikäryhmästä pojista 19,6%, ja tytöistä 14,9% jätti käyttämättä ehkäisyä viimeisessä yhdynnässä (THL, 2019b). Pojista 28% ja tytöistä 17,1% koki tarvitsevansa ilmaisia kondomeja (THL, 2019c). Kun nuori ottaa puheeksi ehkäisyn tarpeen tulee siihen suhtautua vakavasti. Nykyään osalla paikkakunnista on nuorille tarjottu mahdollisuutta ilmaiseen hormonaaliseen ehkäisyyn. Osalla paikkakunnista on päädytty hormonipillereiden lisäksi tarjota nuorille myös muita hormonaalisia ehkäisyvalmisteita. Nuoren rahat eivät riitä kondomien hankintaa, ja ilmainen hormonaalisen ehkäisyn tarjoaminen ei poista tarvetta kondomeille. Seksitautien torjunnassa sillä on suuri merkitys, sillä vuonna 2018 todettiin 14 839 klamydiatartuntaa, joista tartunnan saaneista 15‒29-vuotiaita oli 79 % (THL, 2019d).
Vanhempien kannattaa ottaa nuorten kanssa puheeksi ehkäisyn tarve. Nuoren kanssa on hyvä puhua siitä, että onko nuorella tarvetta esim. saada käyttörahaa kondomeihin, tai voivatko vanhemmat hankkia niitä hänelle. Kondomien jakoa ei pidä myöskään unohtaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, jossa nuorilla pitää olla mahdollisuus hakea kondomeja ilmaiseksi. Seksuaaliterveyttä ei turvata vain antamalla ilmaista hormonaalista ehkäisyä, vaan turvaamalla myös seksitautien ehkäisy.
Ammatillinen lisäkoulutus kannatta
Huolehtimalla omasta lisäkoulutuksesta seksuaalikysymysten käsittelyssä, pystyy turvaamaan sen, että antaa laadukasta seksuaalikasvatusta tai kykenee vastaaman niin asiakkaiden, kuin potilaidenkin seksuaaliterveyden haasteisiin.
HAMKilla on monen vuoden kokemus seksuaalineuvojien kouluttamisessa. HAMKin seksuaalineuvoja- ja seksuaalikasvattajakoulutusten seuraaviin ajankohtiin pääset tutustumaan tästä.
Opiskelijoiden kirjoittamat artikkelit opintojakson aikana
Aatamin ja Eevan ajasta sateenkaariaikaan. Nuorten aikuisten seksuaalikasvatuksen vaiheita
Alakoulun seksuaaliopetus oppikirjojen ja opetussuunnitelman valossa
Kyllähän ne jo kaiken tietää – Seksuaalikasvatusta(ko) yläkouluikäisille. pdf
Lasten seksuaalikasvatus on ihmisoikeus
THL. 2019a. Kouluterveyskysely. Sukupuoliyhdynnässä olleet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 10.11.2019 osoitteesta: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=187209&mittarit_1=200280&mittarit_2=199315&vuosi_0=v2017&kouluaste_0=161293#
THL. 2019b. Kouluterveyskysely. Ei käyttänyt ehkäisymenetelmää viimeisessä yhdynnässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 10.11.2019 osoitteesta: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=187209&mittarit_1=200280&mittarit_2=402969&vuosi_0=v2017&kouluaste_0=161293#
THL. 2019c. Kouluterveyskysely. Tarvitsee ilmaisi kondomeja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 10.11.2019 osoitteesta: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2?alue_0=87869&mittarit_0=187209&mittarit_1=200280&mittarit_2=403104&vuosi_0=v2017&kouluaste_0=161293#
THL. 2019d. Klamydian esiintyvyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 10.11.2019 osoitteesta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri/tartuntataudit-suomessa-vuosiraportit/tautien-esiintyvyys/klamydian-esiintyvyys
Väestöliitto. Kehotunnekasvatus. Haettu 10.11.2019 osoitteesta: https://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten_vanhemmat/lapsijaseksuaalisuus/seksuaalikasvatuksen-paakohdat/kehotunnekasvatus/