Maatalous on suomalaisen ruuan merkittävimpiä lähteitä. Kun ihmisiä koskettavat yhä enemmän monet globaalit kriisit – ilmastonmuutos, pandemia, talouden tilanne – nousee esiin myös kysymys lähellä tuotetusta ruuasta. Lähiruuan arvostuksen nousu on maailmanlaajuinen ilmiö. Lähiruoka korostaa alkuperää, jäljitettävyyttä, turvallisuutta, tuoreutta ja tarinaa.
Suomessa on harvinaisen puhdas ympäristö, joka onkin yksi Suomen ruuantuottajien tärkeimmistä valteista. Raaka-aineiden tuottaminen on turvallista, sillä puhdasta vettä ja maata on käytettävissä paljon. Myös ilmanlaatu on Suomessa erinomainen.
Maanviljely Suomessa
Suomi on maailman pohjoisin monipuolisesti maata viljelevä valtio. Muun muassa pitkä talvi tuo omat haasteensa pohjoisen viljelijöille, mutta pitkät valoisat yöt kesän viljelyaikaan tuovat päinvastoin uusia mahdollisuuksia viljelyyn. Tällä hetkellä Suomessa viljellään eniten viljoja, kuten ohraa, kauraa, ruista ja vehnää. Näiden lisäksi tärkeimmät viljeltävät kasvit ovat peruna, sokerijuurikas, rypsi ja kotieläinten rehuksi tarkoitetut nurmikasvit. Ilmasto ei rajoita kotieläintuotantoa samalla tavalla kuin viljelyä. Esimerkiksi nautakarja soveltuu hyvin Suomen oloihin, koska nurmi on märehtijöiden luontaista rehua. Suomessa yleisiä tuotantoeläimiä ovat mm. nauta, sika, broileri ja kana.
Maatalous työllistäjänä
Maatalous työllistää Suomessa suoraan noin 90 000 henkeä, joista valtaosa (noin 80 000) on maatalousyrittäjiä tai heidän perheenjäseniään. Työntekijöitä on noin 10 000. Alkutuotannon lisäksi maatalous työllistää myös välillisesti koko elintarvikeketjussa, esim. elintarviketeollisuudessa, kaupan alalla ja kuljetusalalla. Paikallinen maatalous tukee paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria.
Maatalousalan ammattilaiset työskentelevät pääasiassa eläintuotantotiloilla, kasvinviljelytiloilla tai puutarhatuotantoyrityksissä. Maataloutta voi opiskella mm. ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. HAMKissa agrologiksi voi opiskella Mustialassa, jossa on nykyaikainen, luomutuotannossa oleva opetus- ja tutkimusmaatila. Knoppitietona muuten: Mustialassa käynnistyi maatalouden koulutus jo vuonna 1840, kun Suomen ensimmäinen käytännöllis-tietopuolinen maanviljelysoppilaitos aloitti toimintansa.
Monipuolista ja vaihtelevaa työtä, jossa näkee kättensä jäljen
Maatalouden tehtävät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, ja siksi työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Kevään kylvötöiden jälkeen tehdään kasvuston hoitotyöt, mahdolliset heinätyöt, sadonkorjuu ja tarvittavat syystyöt. Talvisin tehdään sadonkäsittelytöitä, tilan metsätöitä sekä erilaisia korjaus- ja kunnossapitotöitä. Työssä käytetään tehtävien mukaan erilaisia maatalouskoneita ja -laitteita sekä työkaluja. Työ on päivätyötä, mutta työajat vaihtelevat vuodenaikojen ja kiirehuippujen mukaan. Maatilan töissä tarvitaan omatoimisuutta sekä laaja-alaista ymmärrystä eri töistä ja työvaiheista. Ammatissa on osattava käyttää tarvittavia koneita, laitteita ja työkaluja. Työskentely maatalouden tehtävissä on vaihtelevaa ja fyysistä, vaikka monet koneet ovatkin apuna. Maatalouden töissä näkee myös konkreettisesti kättensä jäljen.
Haluatko sinä työskennellä maatalouden parissa? Suorita Maatalouden perusteiden osaaja -koulutus
Maataloudesta kiinnostuneet voivat opiskella maatalouden perusteet uudessa vuoden kestävässä Maatalouden perusteiden osaaja -koulutuksessa. Opintojen aikana saa kattavan perustiedon maatilalla vaadittavasta osaamisesta, ja maatilan töihin pääsee halutessaan tutustumaan myös erilaisissa käytännön tehtävissä. Opintojen laajuus on 30 opintopistettä, ja ne voi hyväksilukea, jos haluaa suorittaa myöhemmin HAMKissa agrologi (AMK) -tutkinnon. Opinnot ovat HAMKin avoimen AMKin opintotarjontaa, ja niihin voi ilmoittautua kuka tahansa alasta kiinnostunut.
Maatalouden perusteiden osaaja -koulutus tarjoaa hyvät tiedot ja taidot työskennellä vaikkapa maataloustyöntekijänä maatalouden kiireisimpinä sesonkiaikoina. Osaava tekijä on haluttua työvoimaa. Lisäksi maatalouden perusteiden ymmärryksestä on hyötyä kenelle tahansa, jota ala kiinnostaa!
Teksti: Sofia Peltoniemi
Lähteinä käytetty:
https://www.ruokatieto.fi/sites/tietohaarukka/2020_suomi_digi/index.html#/article/1/page/1
https://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/kehitysvaiheita
https://www.hamk.fi/tietoa-hamkista/kampukset-ja-kartat/mustiala/
Lue lisää: Maatalouden perusteiden osaaja 30 op
