Onko ruoassani ötökkä vai uusi herkullinen proteiinilähde?

0

Herkullinen korvapuustin tuoksu leijailee käytävillä ja innostus alkavasta aistinvaraisesta testistä on käsin kosketeltavissa. Käytäviltä, luokista ja opettajanhuoneesta on houkuteltu ihmisiä uusien tuotteiden testaukseen. Joku kiireinen kuuluu kehuvan pullaa testauksen jälkeen ja kysyvän:

 Mitäs se herkullinen rapsakka sisus olikaan, en huomannut lukea tuoteselostetta?’

Kirkassilmäinen opiskelija raottaa kädessään olevaa minigrip-pussia ja näyttää kyselijälle: ’Näitä, kotisirkkoja. Täytteenä oli sokerihuurrutettuja kotisirkkoja.’

 

Sirkkoja hoivamassa Antti Sara Kujansuu (vas), Konsta Ketokoski ja Antti Järveläinen

HAMKin bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat tutustuivat tuotekehitys- ja viljaopinnoissaan uuteen, mitä todennäköisemmin tulevaisuuden, suureen proteiinilähteeseen eli hyönteisiin. Kuivattua Suomessa kasvatettua kotisirkkaa leivottiin pizzan, ruisleivän, pikkuleipien, mustikkapiiraan ja pastan joukkoon, kuin mitä tahansa raaka-ainetta. Aistinvaraisella arvioinnilla testattiin kuluttajien mieltymyksiä, reseptejä ja toki myös ennakkoluuloja. Ja nämä tulokset arvatenkin raportoitiin mukana olevalle yritykselle. Sirkkojen ja muiden hyönteisten elintarvikehyväksyntää odotetaan pian ja puuhailu alalla on kutkuttavan jännittävää. Ja toki HAMK haluaa olla siinä mukana, uutta ravintoa kehittämässä.

Hyönteisten ravitsemuksellisesta koostumuksesta on tehty tutkimuksia ja ne ovat osoittaneet, että hyönteisiä voidaan pitää arvokkaana proteiinilähteenä ja ne voivat olla vaihtoehto perinteisille proteiinipitoisille elintarvikkeille. Lisäksi ne sisältävät runsaasti rasvaa, vitamiineja, kuituja ja mineraaleja. Kuten muutkin hyönteiset, sirkat sisältävät runsaasti proteiinia, keskimäärin 50–65 % kuiva-aineesta, rasvapitoisuuden vaihdellessa suuresti, ollen 5-20 %. Hyönteisravinnon ekologisuus on myös aivan omaa luokkaansa. Hyönteisinnostus ei toki rajoitu vain kuluttajatuotteiden kehittämiseen.

Kesän korvalla Aamos, Bertta, Cecilia, David…. no on niitä 400-500 sirkkaa, muuttivat bio- ja elintarviketekniikan laboratoriotiloihin aistinvaraisiksi arvioijiksi testaamaan erilaisten elintarvikejalostuksen sivuvirtojen maistuvuutta ja ravinteikkuutta. Kotisirkkojen vaiheissa munasta ravintolan gourmeeherkuksi tai kauppojen hyllyyn liittyy monta vaihetta; kasvatus, ruokinta, tuotteistaminen, tuotekehitys ym. Nyt saapunut sirkkaparvi tulee kertomaan uutta tietoa erilaisten sivuvirtojen vaikutuksista mm. sirkkojen makuun ja laatuun, ainakin nyt yhden opinnäytetyön verran.

Teksti: Annukka Pakarinen
Kuvat: Satu Nokkonen

Leave A Reply