HAMKin moduulimalli starttasi syksyllä 2014. Ensimmäiset moduulimallista valmistuvat agrologit saivat tutkintotodistuksensa jouluna 2017 – etuajassa siis, koska agrologi (AMK)-tutkinnon opintoaika on neljä vuotta. Moduuli kestää kaksi kuukautta, ja tänä aikana opiskellaan yhtä ja samaa aihekokonaisuutta. Sirpaleiset ”sillisalaatti”-lukujärjestykset on todettu vanhanaikaisiksi ja heitetty rohkeasti romukoppaan.
”Moduulimalli sinänsä on erittäin hyvä, kun opiskellaan yhtä aihekokonaisuutta kerrallaan. Siinä pääsee pureutumaan ihan eri tavalla asiaan, verrattuna perinteiseen opetukseen.”, toteaa Teija Hellberg, joka hakeutui maaseutuelinkeinojen koulutukseen tavoitteenaan neuvojan ura. Teijalla on vuosien kokemus työskentelystä lehmien parissa. Teija kertoo valinneensa korttipakasta ne kurssit, joiden uskoi parhaiten olevan hyödyksi lypsykarjan neuvontatehtävissä.
Korttipakalla tässä yhteydessä tarkoitetaan moduulitarjontaa: perinteisen oppaan tai sähköisen dokumentin sijaan opintotarjonta on esillä ”pelikortteina”. Jokaisesta moduulista on oma korttinsa, ja niiden avulla on helppo rakentaa oma henkilökohtainen opintosuunnitelma, ihan konkreettisestikin.
Samoilla linjoilla on Salli Saarela, joka opiskeli hevostalouden koulutuksessa. Hänkin rakensi tutkintonsa oman mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti miettien samanaikaisesti, mitä opintoja pystyisi tulevaisuudessa hyödyntämään työelämässä.
Agrologin (AMK) tutkinto on 240 op laajuinen eli neljän vuoden tutkinto. Moduulimallissa ydinosaamis- ja ns. profiloivat moduulit on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Opintoja pystyy nopeuttamaan, jos on valmiudet suorittaa kaksi moduulia samanaikaisesti. ”Tarjonta oli mielestäni hyvä, mutta jotkut kiinnostavat moduulit olivat harmittavasti päällekkäin”, toteaa Salli. ”Toki mahdollisuus olisi ollut suorittaa kahta moduulia samaan aikaan, mutta oppimisen kannalta monen moduulin suorittaminen samaan aikaan tuntui minulle haastavalta.”
Teija asetti itselleen maltillisen tavoitteen valmistua viidessä vuodessa. Opintojen käynnistyttyä hän suorittikin kahta moduulia samanaikaisesti. ”Olin koululla läsnä ja opiskelin paljon ahkerammin kuin olin alun perin ajatellut.” Molempien mukaan työmäärät eri moduuleissa vaihtelevat jonkin verran, vaikka kuormittavuutta on pyritty yhdenmukaistamaan.
Etäopiskelu yleistyy ja on osa normaalia arkea Mustialassa. Kolmessa vuodessa systeemi on kehittynyt ja toiminnasta tullut lähes rutiinia. Sekä Teija että Salli ovat pääsääntöisesti opiskelleet paikan päällä, mutta molemmilla on kokemusta myös etäilystä. Sallin mukaan etäopiskelu antaa paljon vapauksia opiskeluun. ”Etänä tapahtuva tiimityö on tietysti haastavampaa, mutta ei sekään mitenkään mahdotonta ole ollut. Etänä tehtävissä tiimitöissä tiimin sisäinen viestintä ja yksilöiden oma vastuu tehtävien tekemisestä korostuvat ehkä enemmän.”, hän toteaa.
Opinnäytetyö kruunaa tutkinnon, ja linkittää tekijän osaamisensa kautta työelämään. Teija aloitti opinnäytetyön tekemisen kolmannen opiskeluvuotensa keväällä ja kertoo saaneensa asiantuntijaharjoittelustaan käytännön ymmärrystä opinnäytetyönsä aiheeseen (Sukupuolilajitellun siemenen vaikutus vasikan elinvoimaisuuteen: Poikimavaikeudet, epämuodostumat, vasikkakuolleisuus ja vasikoiden kaksosuus). Opinnäytetyötä tehdessä Teija suoritti vielä yhden moduulin ja vasta harjoittelun jälkeen saattoi opinnäytteensä loppuun.
Salli sai aiheen opinnäytetyöhönsä (Ratsastajan profiili Suomessa) harjoittelupaikastaan Suomen Ratsastajainliitosta, ja kertoo tehneenä opinnäytettä niin moduulien kuin palkkatöidenkin ohessa: ”Välillä työn tekemisessä oli pitkiäkin taukoja, kun muut työt ja opinnot menivät päällekkäin ja motivaatio ei ollut korkeimmillaan. Työn valmistuminen venyi alkuperäisestä suunnitelmasta, joten olen tyytyväinen, että aloitin opinnäytetyöprosessin ajoissa.”
HAMKin opiskelumallit tarjoavat vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin, ja ensimmäisten moduulimallista valmistuneiden agrologien kokemukset vaikuttavatkin lupaavilta. ”Omasta mielestäni moduulimalli selkeyttää opiskelemista. Etenkin moduuleilla, joiden aihe on vähän vieraampi, pääsee paremmin aiheeseen sisälle verrattuna esimerkiksi malliin, jossa aihetta käsitellään pari tuntia viikossa koko lukuvuoden ajan.”, toteaa Salli.
Kuva: Ville Salminen
