Lähi- ja luomuruokaa on mahdollista hankkia eri tavoilla ja sen myyntiin on monenlaisia malleja. Lähiruoan kasvanut kysyntä on synnyttänyt uusia sosiaalisia verkostoja, jakelukanavamalleja ja aktiviteetteja. Sekä lähiruoan tuotteet että palvelut sisältävät monia yhdistelmiä ja innovatiivisia kokeiluja. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa sosiaalisessa mediassa toimivat REKO-lähiruokarenkaat (REKO), erilaiset ruokaruokapiirit ja -osuuskunnat, kumppanuusviljely jne.
Kiertotalous on ruokajärjestelmän tulevaisuutta
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran mukaan kiertotalous on ruokajärjestelmämme tulevaisuus. Kestävästi tuotettu ja kulutettu ruoka säästää ja kierrättää arvokkaita luonnonvaroja. Kestävässä ruokajärjestelmässä ruuan tuotannon ja kulutuksen ympäristö– ja ilmastovaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Syömme sen mitä tarvitsemme ja hävikin synty järjestelmässä on mahdollisimman pientä.
Oman alueen raaka-aineista paikallisesti tuotettu ja siellä pääasiassa kulutettu lähiruoka on kestävää kiertotaloutta. Se edistää siten myös oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Nämä ovat myös lähiruoalle asetetut määritelmät hallituksen lähiruokaohjelmassa (https://mmm.fi/lahiruoka).
Tiedon ja palvelujen löytymisessä apuna kätevät jakamisalustat
Sitran mukaan kiertotaloudessa tuotteiden tuputtamisen sijaan ansainnan perustaksi nousevat palvelut, materiaalien kierto ja digitaalisiin ratkaisuihin perustuva älykkyys. Digitaaliset ratkaisut ovat tuoneet lähiruoan lähemmäksi uuden ajan talousmallin mukaista kiertotaloutta. Kahdeksankymmentäluvulla syntyneistä ruokapiireistä on siirrytty Facebookissa ylläpidettäviin tuottajien ja kuluttajien välisiin lähiruokayhteisöihin.
Digitaalinen kehitys on edesauttanut kuluttajia löytämään luomu- ja lähiruokaa entistä helpommin. Kehitys on auttanut myös pieniä yrityksiä näkyvyyden saamisessa lähes ilmaiseksi. Apuna on myös alueellisia ja valtakunnallisia somekanavia, kuten www.Aitojamakuja.fi, josta löytyy tietoa paikallisista tuottajista koko Suomessa. Sivustolla on myös kartta REKO–lähiruokarenkaista ja sen toiminnasta yleistietoa. Lisätietoa löytyy täältä: https://aitojamakuja.fi/reko/.
REKO-lähiruokarenkaissa tuottaja myy tuotteitaan suoraan kuluttajalle. Toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Myyjät voivat myydä silloin, kun heillä on tuotteita myyntiin ja ostajat voivat ostaa silloin, kun heillä on tarve näitä ostaa. REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminä. Facebook-ryhmän voi perustaa kuka tahansa. On todettu hyväksi, jos ryhmässä on ylläpitäjinä 1-3 henkilöä paikallisista tuottajista ja kuluttajista. REKO-renkaassa tuottajat ilmoittavat tuotteistaan Facebook-julkaisuna, ja kuluttajat tekevät tilaukset kommenttikenttään. Tuotteiden jakelutapahtumissa tuottajat ja kuluttajat kohtaavat tietyssä sovitussa paikassa tiettyyn kellon aikaan esim. kahden viikon välein. Jakelussa tuottajat toimittavat vain tilatut tuotteet, eikä hävikkiä ylimääräisistä tuotteista synny. REKO-lähiruokarenkaat toimivat pääosin paikallisin voimin, tietyllä alueella ja sen lähiympäristön kuluttajien ja tuottajien kesken.
Verkko– ja alustatalous on mahdollistanut uusien ruoan suoramyynti– ja jakelumallien kehittymisen REKO-toiminnan myötä. Syksyllä 2017 käynnistyi Uudellamaalla uusi lähiruoan jakelumalli Foodhub Uudenmaan ruoka. Se toimii kuten REKO-lähiruokarenkaat, mutta jakelupaikkana on kiinteä varasto, josta kuluttaja hakee hänelle sopivana päivänä itsepalveluna tilaamansa tuotteet, jotka on maksettu etukäteen verkkoalustalla. Myös jakelupisteen oven avaus toimii digitaalisesti älypuhelimella.
Reilua kuluttamista ja vastuullista lähiruokaa
REKO-toiminta ja muut uudet paikallisesti toimivat jakamistalouden mallit ovat lisänneet tuottajan ja kuluttajan sekä maaseudun ja kaupunkien välistä kumppanuutta ja tuovat ruoan alkuperää esiin. Tutkimusten mukaan halu tukea suoraan tuottajaa, vuorovaikutus ja toiminnan ympärille syntyvä yhteisöllisyys lisäävät lähiruokayritysten luottamusta kuluttajien keskuudessa. Kuluttajilla on halu puhua tuottajista hyvää. Varsinkin kasvokkain tuottajan ja kuluttajan kanssa tapahtuvassa ruoan suoramyynnissä nämä asiat korostuvat. Kun tuottaja tunnetaan, syntyy vahva luottamus ja tunne siitä, että juuri joku on tehnyt minua varten nämä tuotteet. Myös palautteen anto ja kysyminen on helppoa suoraan tuottajalta kasvokkain. Nykyisin sosiaalista kestävyyttä pidetään ekologisen ja taloudellisen kestävyyden ohella yhtenä keskeisenä kestävän kehityksen ulottuvuutena.
Lähiruokaverkostot hyödyntävät sosiaalista mediaa muuhunkin tiedon jakamiseen kuin vain ostotapahtumaan, kuten tuottajavinkkien, reseptien ja neuvojen jakamiseen. Kuluttajat haluavat hakevat sähköisistä viestintävälineistä ajantasaista tietoa tuotteista, hinnoista ja esim. käyttöohjeita. Lähiruokaverkostojen synnyttämää sosiaalista pääomaa on tutkittu maa– ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma 2015-2017. Erilaisista lähiruokaverkostoista saatuja tuloksia voi lukea yrittäjille tarkoitetusta käytännönläheisestä oppaasta; www.lähiruokakoukuttaa.fi.
Uusia tuoteideoita ruoan tuotannon jakelu- ja ostojärjestelmien kehittämiseen
Ostosympäristöjen ja ruokatuotteiden muotoilu uudelleen lähiruoka-ajattelun lähtökohdista ovat tulevaisuuden tuotekehittelyä. Etelä-Suomessa erilaiset lähiruokakassit ja ruoan toimituspalvelut kotiovelle yleistyvät nopeasti. Paikallisesti tuotetun ruoan ympärillä tapahtuu liikehdintää eri puolilla maailmaa. Uudet ajatukset ja tuoteideat muodostuvat teknologisen kehityksen ja ruokatrendien mukaan.
Kirjoittajat: Sanna Lento ja Virpi Vuolahti
Teksti on tuotettu osana OKM:n hanketta Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin.
