Tiimissä työskentely ja sen arviointi biotalouden ICT-koulutuksessa

Tiimityöskentely on hyvin yleistä tämän päivän työelämässä – ja syystä. Nykypäivän ja etenkin tulevaisuuden monipuolisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää monenlaista osaamista, erilaisia vahvuuksia ja näkökulmien kirjoa.

Tiimityön merkityksellisyyden pohjalla vaikuttaakin työn ja tiedon luonteen muutos – siinä missä aiemmin vahva alakohtainen osaaminen oli eräänlainen tae menestyksestä työelämässä, korostuvat nykyään yhä enenevässä määrin myös yleiset työelämätaidot. Lisäksi teknologisen kehityksen vauhdittamana yhteistoiminnallinen tiedon luominen on noussut olennaiseksi osaksi nykypäivää.

Monialaisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavan tietomäärän hankkiminen olisi yhdelle ihmiselle pitkä prosessi, mutta tiimityöskentelyn myötä vaadittava tieto ja osaaminen saadaan koottua nopeastikin.

Tutkimusmatkalla yhdessä

Työskentely tiiminä on paitsi tiedon luomista ja yhteistyötä, myös tutkimusmatkailua. Yhteisöllisyys ja sosiaaliset taidot ovat selkeästi tiimityöskentelyn keskeistä antia; verkostot ja kontaktit, joita tiimityö voi synnyttää, ovat usein myötävaikuttamassa tulevaisuuden poluilla.

Sosiaalisesta luonteestaan huolimatta tiimeissä työskenteleminen johdattaa opiskelijaa myös itsensä johtamisen ja itsetuntemuksen teemojen äärelle. Aloitteellisuus, suunnitelmallisuus ja vastuunotto omasta tekemisestä ovat tärkeitä opiskelijalle niin tiimin jäsenenä kuin itsenäisen työnkin kannalta.

Erilaisissa tiimirooleissa toimiminen kasvattaa lisäksi omaa osaamispankkia ja tuottaa ymmärrystä omista vahvuuksista niin vertaispalautteen kuin itsereflektionkin myötä.

Koska tiimityöskentely on selkeästi osa nykyajan ja tulevaisuuden työelämää, on perusteltua, että se on työskentelytapana mukana myös ammattikorkeakouluopinnoissa. Koulutusohjelmissamme opiskellaan paljon tiimeissä, kuten myös ICT-alalla on laajalti tapana, jonka lisäksi tiivis yhteistyö alueen yritysten kanssa on toimintamme ytimessä.

Projektityöskentely ja yhdessä toimiminen tulevat luonnolliseksi tavaksi tehdä töitä jo alusta alkaen antaen valmiuksia myös tulevaan työelämään. Yhteistyössä yritysten kanssa etsitään projekteja, joiden kautta edistetään oppimista, työelämätuntemusta ja ammatillista kasvua. Yhteistyön kautta voi löytyä myös opinnäytetyöaiheita sekä harjoittelu- ja työpaikkoja.

Tiimien rakentaminen ja roolit

Ensimmäisen kerran tiimeissä toimitaan heti syksyn ensimmäisessä moduulissa. Tiimien rakentelun pohjaksi jokainen opiskelija tekee Belbinin tiimiroolitestin, jonka tulosten avulla opettajat rakentavat mahdollisimman tasapainoiset tiimikokoonpanot. Näin jokaiseen tiimiin saadaan erilaisia tiimityyppejä, joita Belbinin testin pohjalta on yhdeksää erilaista.

Tiimit sopivat yhteiset pelisäännöt ja keksivät tiimilleen nimen. Samojen tiimien kanssa jatketaan koko syksy. Kevään moduuleissa tiimit rakennetaan uudelleen, ensin edelleen Belbin-testin tuloksiin pohjautuen ja sittemmin tiimit omatoimisesti rakentaen, sillä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana on opittu tuntemaan paremmin jo opiskelukavereita ja heidän vahvuuksiaan. Toinen vuosikurssi alkaa useamman koulutuksen välisin sekatiimein. Tämän jälkeen koko toisen opiskeluvuoden loppuun toimitaan insinööritoimistoissa, joissa vakikokoonpanot toimivat kolmen moduulin ajan. Tässä vaiheessa opiskelijat tuntevat toisensa jo niin hyvin, että pitkäkestoiset tiimit muotoutuvat kitkattomasti opiskelijoiden johdolla.

Yhteistyö hyödyttää jokaista projektiin osallistujaa monella tavalla. Jokaisen osaaminen tarttuu toisiinkin kuin varkain, ja ennen kaikkea opitaan toimimaan yhteistyössä suuremmissa ryhmissä ja monen eri tahon kanssa yhtäaikaisesti. Yhdessä oppiminen avaa uusia mahdollisuuksia kaikille tiiminjäsenille.

Tiimityössä on tärkeää hyvä johtaminen, selkeiden tavoitteiden asettaminen, avoin keskustelu ja kommunikointi, ideoiden pallottelu, oman osaamisen jakaminen ja muilta oppiminen, yhdessä tekeminen, yhteinen kehittäminen ja kehittyminen, vastuunotto ja viikoittainen seuranta. Tiimityön tukena käytetään Hämeen ammattikorkeakoulun tarjoamia ympäristöjä, kuten Microsoft Teams -alustaa. Tiimityöskentelyssä ajatellaan yhdessä asioita useammasta näkökulmasta, jonka kautta ratkaisuista saadaan parempia.

Projektipäällikön rooli on tärkeä. Hän kantaa vastuun koko projektista, jakaa tehtävät, seuraa niiden edistymistä ja osallistuu itsekin projektin tehtävien tekemiseen. Säännölliset yhteiset tapaamiset ja kokoukset ovat tarpeen toiminnan ryhdittämiseksi. Näin jokainen tiiminjäsen pysyy kartalla projektin etenemisestä sekä voi omalla osaamisellaan tukea muita.

Jokainen tiimiläinen ottaa vastuun omasta osa-alueestaan ja jakaa avoimesti tekemisensä. Sen lisäksi tiimiläisen tulee olla valmis auttamaan muita tarpeen vaatiessa, ja tarvittaessa omaksumaan uusia rooleja. Tiimissä puhalletaan yhteen hiileen ja sitä kautta syntyy hyviä tuloksia ja ristiinoppimista.

Roolituksia kannattaa pääsääntöisesti vaihtaa projektien vaihtuessa. Näin jokainen opiskelija voi turvallisessa ympäristössä tuttujen opiskelijakavereiden kanssa harjoitella eri rooleissa toimimista. Tällä tavoin selviää paremmin, mitkä roolit soveltuvat itselle paremmin ja mitkä ovat omia vahvuuksia tiimityöskentelyssä. Vahvuuksia voi myös kehittää matkan varrella. Ammatillinen identiteetti kehittyy oppimisen ohessa vahvasti myös projekti- ja tiimityöskentelyn kautta.

Opettajan rooli tiimityöskentelyssä on toimia substanssin opettamisen ohessa tiimin tukena ja ohjaajana aina tarvittaessa.

Tiimimuodostumisen vaiheet ovat muotoutumisvaihe (forming), myrskyvaihe (storming), sopimisvaihe (norming) ja suoritusvaihe (performing), joten kriisitilanteiltakaan ei tiimityöskentelyn tuiskeessa vältytä. Ongelmatilanteet ovat oppimiskokemuksina erityisen arvokkaita sekä tiimin että sen yksilöiden ammatillisen kasvun näkökulmasta. Ohjaajan vastuulla on huolehtia siitä, että tilanteet ratkaistaan yhteisen dialogin keinoin. Mahdollisista ongelmatilanteista huolimatta tiimityöskentely on kokonaisuudessaan hyvin toimiessaan erittäin voimaannuttava tapa työskennellä.

Tiimityöskentelyn arviointi

HAMKissa jokaisella tutkinnolla on omat osaamistavoitteet, jotka ovat eri moduulien osaamistavoitteiden taustalla. Moduulien arviointi pohjautuu moduulin osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Moduuli voi koostua useista eri osista tai kursseista, jotka arvioidaan omalla arvosanalla. Arvosana on joko numeeriseen arviointiin pohjautuva (0–5) tai hyväksytty/hylätty. HAMKin arviointiohjeissa todetaan, että opettajat antavat jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen arvosanan, vaikka opinnot olisi toteutettu ryhmä- tai projektityöskentelynä.

Opintoja arvioidaan monipuolisesti. Opettaja ei arvioi vain jokaisen moduulin päätteeksi, vaan opettajat tekevät huomioita koko moduulin ajan, esimerkiksi huomioiden aktiivisuuden välitarkistuspisteissä, projektin tulosten esittelytilaisuuksissa, luennoilla tai ohjaustilanteissa. Palautetta annetaan niin suullisesti kuin kirjallisesti, ja sitä saadaan myös projektien toimeksiantajilta.

Palautteen vastaanottamistakin on turvallista harjoitella tiimityöskentelyn kautta. Palautetta saadaan opettajien ja toimeksiantajien lisäksi myös muilta tiimiläisiltä. Positiivinen palaute nostaa itsetuntoa ja motivoi entistä parempiin suorituksiin. Rakentavan palautteen vastaanottaminen ja ymmärtäminen on hyvin tärkeä taito niin opintojen aikana kuin työ- ja yksityiselämässäkin. Palautteen saaminen ja vastaanottaminen on aina oppimisen ja itsekehittymisen mahdollisuus. Rakentavasta palautteesta ei kannata loukkaantua ja käpertyä itseensä, sillä palautteen kautta pystytään kehittymään, kehittämään yhteistä toimintaa ja tukemaan muita paremmin.

HAMKissa kerätään moduulin lopuksi yleinen moduulipalaute, sekä käydään tiimipalautekeskustelut. Myös opiskelijat tekevät arviointia itse- ja vertaisarvioinnin muodossa, joka osaltaan vaikuttaa arvioinnin kokonaisuuteen. Moduulin lopussa käytävät tiimipalautekeskustelut ovat keskustelutilaisuuksia opiskelija- ja opettajatiimin kesken. Näissä keskusteluissa pääpaino on tiimityöskentelyn toimivuuden käsittelyssä, joissa käydään läpi onnistumiset ja toisaalta tiimityön kehittämiskohteet. Usein tiimipalautekeskustelut päätetään kehukierrokseen, jossa tiiminjäsenet saavat vuoron perään sanoa jokaiselle tiiminjäsenelle erityiskiitoksen tietystä osaamisalueesta tai vastuunotosta. Näiden palautekeskustelujen pohjana on ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla tiimin yhteisesti täyttämä tiimin arviointilomake. Kaikkien vuosikurssien opiskelijat tekevät vertaisarvioinnin tiiminjäsenistä, jossa annetaan sekä numeerinen että sanallinen palaute. Samassa yhteydessä tehdään itsearviointi.

Eri lomakkeiden vastausten, keskusteluiden ja muiden havaintojen pohjalta opettajat pystyvät arvioimaan myös jokaisen tiimiläisen suoritusta erikseen. Tällä tavoin pystytään antamaan oikeudenmukainen arvosana jokaiselle tiiminjäsenelle hänen omaan suoritukseensa perustuen. Tiimityöstä ei siis tule automaattisesti jokaiselle jäsenelle samaa arvosanaa. Omaa osaamista ja vastuunottoa kannattaakin tuoda aktiivisesti esille eri tilanteissa ja kanavissa, jolloin mikään ei jää opettajilta piiloon ja sitä kautta opiskelijaa harmittamaan moduulin päätyttyä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tiimityöskentely on erinomainen oppimisympäristö, jossa voi harjoitella, kompastella ja mokatakin turvallisesti. Päivä- ja monimuotoryhmien opiskelijoista kannattaa rakentaa omat tiimit, sillä heillä on erilaiset työskentelyajat. Ohjaus on tärkeässä asemassa ja sitä vahvistetaan entisestään erityisesti tilanteissa, joissa tiimin toiminnassa on ongelmia. Tiimien kannattaakin aktiivisesti ja säännöllisesti kommunikoida myös ohjaajien suuntaan – viikoittaisten ohjaussessioiden välilläkin tarpeen mukaan. Säännölliset viikkopalaverit ja muistiot jäsentävät tekemistä, ja ohjaajat pystyvät seuraamaan tilannetta myös niiden kautta. Kokokonaiskuva muodostuu näiden erilaisten tapaamisten, ohjaustilanteiden, toimintaympäristöjen ja tuotosten kautta niin tiimin kuin yksilönkin näkökulmasta.