Opetusharjoittelu on opettajaksi opiskelun keskeinen osa. Kun työelämä ja oppimisympäristöt muuttuvat, on myös opetusharjoittelun muututtava. OPEKE-hankkeen yhteydessä toteutettiin pilotti, jonka tavoitteena oli nimenomaan opetusharjoittelun kehittäminen. Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusharjoittelua kehittävässä pilotissa tavoitteena oli tehdä näkyväksi työelämän toimintaympäristöissä toteutuvien opetusharjoitteluiden toimintatapoja ja hyötyjä.
Yksi pilotin keskeisistä tuloksista on se, että opetusharjoittelu voi hyödyttää samanaikaisesti sekä opettajaopiskelijan oppimista, yrityksen toimintaa, että koulun ja työelämän välistä yhteistyötä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä nousi itse asiassa yhdeksi opetusharjoittelun onnistumisen avaintekijäksi muun muassa seuraavista syistä.
Oppiminen on yhteistyötä
Oppiminen on aina enemmän tai vähemmän monen välistä yhteistyötä ja siksi sitä tulisi myös suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä. Yhden hankkeessa mukana olleen opettajaopiskelijan sanoin: “Koulutuskokonaisuuden toteuttaminen yhdessä muiden kanssa kartutti opettajan työssä tarvittavaa koulutusten suunnittelun ja toteutuksen yhteistyöosaamista.” (Mynttinen).
Oikeastaan kaiken mitä ammatillinen opettaja tekee, hänen tulisi tehdä yhteistyössä muiden kanssa. Hän opettaa, ohjaa ja arvioi yhdessä työelämän, opiskelijoiden ja kollegoidensa kanssa, hän kehittää omaa osaamistaan työelämän ympäristöissä ja hän kehittää oppimisympäristöjä erilaisissa verkostoissa. (Haaga-Helia AOKK kehittymisopas.)
Aitoa ongelmanratkaisua
Oppiminen on tehokasta työelämän ympäristöissä ja verkostoissa, sillä se kiinnittyy aitoihin toimintakokonaisuuksiin ja ongelmanratkaisuihin. Työpaikalla pitää reagoida nopeasti erilaisiin tilanteisiin – toimia ad hoc! Työelämän toimintaympäristöissä toteutettavasta opetusharjoittelusta voikin tulla autenttista ja kiinnostavaa ongelmanratkaisua ja juuri tällaiset tilanteet osoittautuivat pilotissa hyviksi oppimistilanteiksi.
Käytäntöjen yhteiskehittäminen
Hyvä yhteistyö tuottaa myös hyvää ohjausta muun muassa siksi, että yhteistyössä luodaan yhteistä kieltä. ”Työpaikalla voidaan hyödyntää heterogeenisyyttä ja harjoitella yhteistyötä ei vain samanhenkisten kanssa.” (Härkäpää, Heinilä & Vainio). Opiskelijat ovat jo työpaikoilla, sillä tutkinto-opiskelu pitää sisällään eri pituisia jaksoja työpaikoilla. Hyvän ohjauksen ja käytäntöjen yhteiskehittämisen näkökulmista myös opettajien tulisi olla siellä missä yhteiskehittäminen parhaiten tapahtuu. Näin siis myös jo opetusharjoitteluvaiheessa.
Yhteistyöosaaminen on ollut jo pitkään osa ammatillisen opettajan ammattitaitovaatimuksia. Verkosto- ja yhteistyöosaaminen löytyy kaikkien ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmista (Ammatillinen opettajankoulutus vahvaksi yhteistyöllä) ja siksi yhteistyöosaamisen kehittäminen tulisi olla luonnollinen osa myös opetusharjoittelua. Opetusharjoittelun voi vaivatta toteuttaa ilman minkäänlaista yhteistyötä perinteisessä kouluympäristössä, mutta työelämän ympäristöissä opetusharjoittelun toteuttaminen vaatii vähintäänkin neuvottelua ja parhaimmillaan yhteissuunnittelua, yhteistoimintaa ja yhteiskehittämistä. Kun opetusharjoittelu laajennetaan koulun ulkopuolelle, syntyy opettajan yhteistyötaitojen kehittämiselle loistavat puitteet.
Henna Heinilä, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
