Jotta nuori hyönteisala lähtisi lentoon, syötävien sirkkojen käyttäytymistä ja kasvuoloja tutkitaan nyt todella tarkoin. Pelkästään viime keväänä sirkankasvatuslaatikoista napattiin 15 miljoonaa kuvaa.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Satu Kivimäki
Kuka olet, mitä tutkit?
Olli Koskela, tutkimuspäällikkö HAMK Smart -tutkimusyksiköstä. Teen data-analytiikkaa erilaisista mittaustuloksista. Tällä hetkellä kehitän automaattista monitorointia syötävien hyönteisten eli kotisirkkojen kasvuolosuhteissa. Sirkkojen kasvatuslaatikoissa on kamerat, jotka ottavat kuvan kerran sekunnissa – pelkästään viime keväältä on 15 miljoonaa kuvaa, ja tänä syksynä kameroiden määrä tuplattiin. Analysoin tästä kuvadatasta sirkkojen määrää, kokoa ja aktiivisuutta.
Ulla Moilanen, tutkijayliopettaja HAMK Bio -tutkimusyksiköstä. Yleisesti ottaen tutkimusalaani ovat mm. mikrolevät, biotalouden arvojakeet ja syötävät hyönteiset. Toimin projektipäällikkönä HämIncent -hankkeessa, joka rakentaa hyönteisalan kasvua palvelevaa osaamiskeskusta. Tutkin mm. kuvadatan ja kemiallisten koostumusanalyysien avulla, mikä olisi optimaalinen määrä valoa sirkkojen kasvua ja ravintoainepitoisuutta ajatellen.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Hyönteisala on Suomessa vielä nuori, joten tarvitaan paljon erilaista tietoa. Se auttaa kokonaan uuden maatalouden alan rakentamisessa. Esimerkiksi hyönteisraaka-aine osana lemmikkieläinten ruokaa vetää hyvin.
Tällä hetkellä sirkkojen hoito on kuitenkin Suomessa käsityövaltaista, minkä vuoksi kilohintakin on korkea. Hoitotoimenpiteitä pitäisi pystyä automatisoimaan ja ajoittamaan oikein. Tähän tarvitaan data-analyysia.
Sirkoissa myös riittää tutkittavaa, sillä niitä voidaan käyttää ravintona, tai niiden lannasta, kuoresta ja rehusta koostuvaa kasvatusjäännöstä eli frassia voidaan käyttää lannoitteena tai biokaasun tuotannossa.
Sirkkoja tulee tutkia myös ekologisista syistä.
Ne ovat vaihtoehto lihalle. Lisäksi niiden kasvatus vie vähemmän rehua, sillä sirkka muuntaa rehua tehokkaammin biomassaksi.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Tutkimusosuudessa tavoite on kehittää digitaalinen ja kaupallisesti mielekäs työkalu seurata sirkkojen kehittymistä helposti ja luotettavasti. Koko hankkeessa on tavoitteena rakentaa hyönteisalan kasvua palveleva osaamiskeskus, jossa toimijat luovat yhdessä toimintamalleja, nettisivut sekä fyysistä tutkimusinfraa.
Hanke päättyy vuodenvaihteessa ja tuloksia vedetään yhteen ensi vuoden puolella.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Tiedeyhteisö hyötyy saamalla lisää tietoa muun muassa hyönteisten käyttäytymisestä, kasvatuksesta ja lannoitevaikutuksista. Hyönteisalan yrittäjät saavat tietoa ja konkreettisia työkaluja kasvatukseen.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Sirkkatutkimus kytkeytyy ilmastonmuutokseen, kiertotalouteen ja erilaisten elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseen. Kuva-analyysia tehdään perinteisten analyyttisten menetelmien lisäksi kuvasta tunnistamisena koneoppimisen keinoin. Kasvatusteollisuuteen skaalattuna monitorointijärjestelmä mahdollistaa big data -tyyppisen laajan tietomassan keruun.
Miten opiskelijat ovat olleet mukana hankkeessa?
Sekä bio- ja elintarvikealan insinööriopiskelijat että tieto- ja viestintätekniikan biotalousalan insinööriopiskelijat ovat olleet mukana paljonkin. Jälkimmäiset tekivät esimerkiksi 360 asteen virtuaaliympäristön sirkkakasvattamosta. Molempien koulutusten opiskelijat osallistuivat myös hyönteisaiheiseen hackathoniin, jossa ideoitiin muun muassa sirkkanugetteja, uudenlainen hyönteisten lajittelulaite ja eettisempi prosessi sirkkojen lopettamiseen, joka tehdään pakastamalla. Tänä syksynä on tehty aloittaville jauhopukkikasvattajille opasta.
Hämeestä hyönteiskeskus – HämIncent. Toteutusaika 2018–2020. Toteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu ja yhteistyökumppanina Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekeskusrahasto EAKR.
