Parhaillaan on käynnissä hanke, joka on työllistänyt korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia yllättävän hyvin. Avainasemassa on monipuolinen suomen kielen opetus. Lisäksi HAMKissa otetaan tammikuussa käyttöön uusi, kielen oppimiseen perustuva apuraha ulkomaisille opiskelijoille.
Teksti: Jaana Siljamäki
Suomeen kaivataan korkeasti koulutettua työvoimaa, mutta käytäntö ja tutkimukset osoittavat, että pelkät tutkinnot eivät takaa työpaikan saamista tai onnistunutta kotoutumista. Ratkaisevaa on suomen kielen taito.
”Maahanmuuttajat tuovat tämän aina itse esille, kun olemme tehneet eri hankkeissamme puolivuosittain kyselyitä heille. Ihmiset eivät integroidu yhteiskuntaan ilman suomea”, Hämeen ammattikorkeakoulussa useissa maahanmuuttajiin keskittyvissä tutkimushankkeissa työskennellyt lehtori Anita Eskola-Kronqvist kiteyttää.
Kyseisissä hankkeissa (UOMA, Urareitti, International Talents in Kanta-Häme) on myös kehitelty useita konkreettisia keinoja tukea ulkomailta Suomeen saapuvien sopeutumista. Niistä viimeisimmän, kesällä 2018 alkaneen ja nyt loppusuorallaan olevan hankkeen tulokset ovat rohkaisevia. Mukana on ollut 65 Kanta-Hämeessä asuvaa, korkeasti koulutettua eli ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittanutta ulkomaalaista. Henkilöt ovat tulleet mukaan hankkeen kuluessa, ja nyt jo 14 heistä on päässyt koulutustaan vastaavaan, vakituiseen työhön. Lähes kaikki muutkin ovat jonkin aktiviteetin piirissä: työkokeilussa, palkkatukityöllistettynä, tutkintoa täydentämässä, yrittäjinä tai oppisopimuskoulutuksessa. Ammatiltaan he ovat esimerkiksi lakimiehiä, opettajia, terveydenhuollon ammattilaisia, eläinlääkäreitä tai henkilöstöpalveluissa työskenteleviä.
Selitysten ja johtopäätösten aika on kesäkuussa hankkeen virallisesti päättyessä, mutta Eskola-Kronqvist näkee ainakin kahden tekijän vaikuttaneen: kielenopetuksen ja rekrytilaisuuksien, joissa työnantajat ja maahanmuuttajat ovat kirjaimellisesti kohdanneet.
”Se on valitettavasti totta, että maahanmuuttajat saavat lähettää satoja työhakemuksia ilman vastakaikua. Kun työnantajalla on mahdollisuus kohdata hakija, tilanne muuttuu.”
International Talents in Kanta-Häme -hanke on Hämeenlinnan kaupungin koordinoima ja HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu on mukana asiantuntijana järjestämässä mm. kielikoulutusta ja maahanmuuttajien työllistämispolun rakentamista.
”Olemme lähteneet rakentamaan kielen opetukseen mallia, jossa on monipuolisuutta. On kokeiltu pelillistämistä, tehty video-cv, perustettu LinkedIn-tili, WhatsApp-ryhmä ja lukupiiri, harjoiteltu työnhakua, neuvottelutaitoja, mielipiteen ilmaisua ja toki on ollut myös perinteisempää suomen kielen rakenteiden ja sanaston opettelua.”
Ratkaisevaa on ollut myös se, että matkan varrella saatuun palautteeseen on reagoitu heti ja käytäntöjä on muutettu lennosta, esimerkiksi lisäämällä opetuskertoja.
Kovia osaajia ammattiopistossa
Pääsääntöisesti Kanta-Hämeeseen on tultu ulkomailta kahdesta syystä: avioliiton tai parisuhteen vuoksi tai pakolaisina. Tulijoita on esimerkiksi Irakista, Iranista, Virosta, Venäjältä, Japanista, Syyriasta, Puolasta, Tsekistä ja Ranskasta.
”Heillä on valtavasti osaamista, monella on kaksi tai kolmekin tutkintoa. Kotimaissaan he ovat saattaneet olla niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin kovilla paikoilla, mutta täällä he saattavat päätyä opiskelemaan vielä ammattiopistoonkin ja perustamaan siivousfirman, jotta pääsevät töihin.”
Eskola-Kronqvistin mukaan järjestelmässä on nyt se ongelma, että maahanmuuttaja ei pääse täydentämään tutkintoaan vain puutteiden osalta.
”Vasta kun on päässyt sisään tutkintokoulutukseen, aletaan jo suoritettuja opintoja tunnistaa ja hyväksilukea. Jo tutkinnon suorittaneille tulisi olla sisäänpääsyissä omat polkunsa. Tutkintoon johtavan koulutuksen pääsykokeet ovat monille liian vaativat.”
Eskola-Kronqvist näkee tämän myös haasteena koko korkeakoulukentälle Suomessa.
”Entistä enemmän tulee olemaan kysyntää aikuisten maahanmuuttajien uudelleen- ja täydennyskouluttamiseen. Ei riitä, että tarjontaa on vain nuorille vaihto-opiskelijoille. Pääkaupunkiseudulla prosesseja on jo muutettu pakon edessä.”
Aiheesta lisää: Lue hamkilaisten asiantuntijoiden Vesa Parkkosen ja Mervi Kastarin artikkelista, millaisia taitoja Suomessa tarvittaisiin, jotta korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaaminen ei valu hukkaan.
Uusi apuraha palkitsee kielitaidosta
HAMKissa on määrätietoisesti kasvatettu englanninkielisten koulutusten määrää. Nyt niitä on seitsemän, ja englanniksi voi opiskella esimerkiksi muotoilijaksi, biotalouden insinööriksi, rakennusinsinööriksi, kansainväliseen talouteen suuntautuneeksi tradenomiksi tai ainoana Suomessa sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi.
Suomen kielen osaamisen merkitys tunnistetaan koulutuksissa, niinpä niihin on viime aikoina lisätty suomen kielen opetusta. Alkaviin opintoihin sisältyy 10 opintopisteen edestä suomen kielen opetusta, kun se ennen vaihteli koulutuksesta riippuen kuuden ja kahdeksan opintopisteen välillä. Tuorein uudistus koskee EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia, lukukausimaksun maksavia ja apurahajärjestelmän piirissä olevia opiskelijoita. Heille aletaan maksaa apurahaa suomen kielessä edistymisen perusteella. Niin sanotun perustason eli A2-tason suomen kielessä saavuttaneille maksetaan 3200 euroa, tätä edistyneimmille B1-tason kielenosaajille 6500 euroa opintojen aikana.
Uudistus koskee tammikuussa opintonsa aloittavia. Apurahaa on maksettu aikaisemmin opintojen edistymisen perusteella, mutta nyt kriteeriksi tulee siis myös opintojen aikana kerrytetty suomen kielen taito. HAMK on ensimmäisiä korkeakouluja, jotka ryhtyvät huomioimaan kielitaidon apurahan maksamisperusteena.
”Kansallisesti on linjattu, että ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä ja Suomeen asettumista edistetään. Tuemme tavoitetta myös tällä uudistuksella. Kielitaito on tutkitusti tärkein tekijä integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään”, HAMKin kansainvälisten palveluiden päällikkö Kati Heikkinen kertoo.
Tällä hetkellä HAMKissa opiskelee noin 700 ulkomaalaista opiskelijaa ja he edustavat 65 eri kansallisuutta.
