Puutteellisen kierrätystoiminnan vuoksi osa maatiloilla syntyvästä muovijätteestä päätyy ympäristöongelmaksi, todettiin Hämeen ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteisessä tutkimushankkeessa.
Kuka olet ja mitä tutkit?
Olen Anne-Mari Järvenpää, lehtori HAMKin biotalouden insinöörikoulutuksessa ja projektipäällikkö HAMK SMARTissa. Tutkimme maatalousmuovijätteen keräystä ja kierrätystä yhteistyössä Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Erityisesti keskityimme paalimuovijätteeseen. Hanke päättyi 31.12.2018.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Maataloudessa syntyy paljon muovijätettä, joka ei kuulu tuottajavastuun piiriin. Puutteellisen kierrätystoiminnan vuoksi osa maatiloilla syntyvästä muovijätteestä päätyy ympäristöongelmaksi. Maatalousmuovijätteen keräystä ja hyödyntämistä on tarve kehittää.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Hankkeessa selvitettiin nykyisiä käytäntöjä, haasteita ja asenteita maatalousmuovijätteen kierrätyksessä, pilotointiin maatalousmuovijätteen keräystä kierrätysyritysten kanssa sekä testattiin muovijätemateriaalin ominaisuuksia uusioraaka-aineena ja tuotekehityksessä.
Saimme selville, että maatilalliset ovat motivoituneita muovijätteen syntypaikkalajitteluun ja oikeaoppiseen säilytykseen, mutta tarvitsevat siitä lisää tietoa. Maatalousmuovijätteelle kaivataan yhteiskeräyspisteitä, mutta tällä hetkellä keräys ja kierrätys kannattaa toteuttaa kierrätysyritysten yhteydessä, jolla minimoidaan keräyksen kustannukset ja maksimoidaan laadunvalvonta. Keräyspilottien perusteella todettiin, että keräystempausten järjestämiselle olisi tarvetta kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.
Muovijätteen säilytyksen haasteet kaipaavat ratkaisuja eri kokoisille tiloille ja näiden kehittämiseen tarvitaan eri toimijoiden yhteiskehittämistä. Materiaalitestien tulosten mukaan paalimuovista valmistetun uusioraaka-aineen ominaisuudet vastaavat hyvin neitseellisen materiaalin ominaisuuksia ja materiaalia voidaan prosessoida useamman kerran ilman ominaisuuksien heikkenemistä. Lämpöpuristamisen avulla muovijätteestä voidaan tehdä yksinkertaisia tuotteita.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Maatilat saivat tietoa muovijätteen säilyttämisestä ja pääsivät pilottien kautta kierrättämään muovinsa maksutta. Kierrätysyritykset pääsivät pilotoimaan ja kehittämään maatalousmuovin keräystoimintaa. Tuotekehittäjiä hyödyttää tutkittu tieto maatalousmuovijätteestä valmistetun uusioraaka-aineen ominaisuuksista ja työstömenetelmien sopivuudesta.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Muovistrategiat ja tiekartat pyrkivät tehostamaan muovien kierrätystä. Muovijätteen jalostajia ja uusiomateriaalin käyttäjiä on vielä vähän. Kierrätysliiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen vaatii paitsi panostuksia investointeihin ja tutkimukseen sekä tuotekehitykseen, myös koko arvoketjun tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua.
LiMuKe-hanke
Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hanke toteutettiin 1.9.2016–31.12.2018 yhteistyönä Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun biotalous- ja ohutlevykeskuksen sekä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Turun yliopiston Brahea-keskus koordinoi hanketta ja toteutti keräyspilotit yhdessä HAMKin biotalousyksikön kanssa. Hanketta rahoittí Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Rahoittava viranomainen oli Uudenmaan liitto.
Maatalousmuovijate.fi on viestintäkanava kaikille maatalousmuovijätteen keräyksestä ja kierrätyksestä kiinnostuneille.
