Tutkimus selvittää tehokkaampaa menetelmää esimerkiksi kalankakan seulomiseksi kalanviljelyaltaasta tai ravinteiden erottamiseksi erilaisista elintarviketeollisuuden liuoksista, kuten hiivan valmistuksesta. Talteenotetut kiintoaineet voivat päätyä vaikkapa lannoitteeseen tai kosmetiikkaan.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: HAMK Bio
Kuka olet, mitä tutkit?
Marika Tossavainen, tutkijayliopettaja HAMK Bio -tutkimusyksiköstä. Aikaisemmin olen tehnyt levätutkimusta, eli tutkinut leväbiomassan kasvatusta ja hyödyntämistä. Hämeen ammattikorkeakoulussa olen tehnyt samantyyppistä tutkimusta kasvien kanssa. Minua kiinnostaa, miten kasvin kemiallista koostumusta voidaan optimoida haluttuun suuntaan.
Juuri nyt olen mukana Etsivät-hankkeessa, jossa selvitetään, miten elintarviketeollisuuden sivuvirtana syntyviä liuoksia saadaan hyötykäyttöön uudenlaisen erottelumenetelmän avulla. Nyt esimerkiksi tutkitaan, miten kalankakka saadaan eroteltua ja jatkokäyttöön kalanviljelyaltaista.
Aallon ja Helsingin yliopistojen tutkijat perehtyvät sivuvirtojen konsentroinnin teknologiseen puoleen, ja me täällä HAMKissa analysoimme erotetun kiintoaineen ja tuotetun kasvibiomassan kemiallista koostumusta. Lisäksi testaamme niiden käyttökelpoisuutta lannoitteena tai kosmetiikkateollisuuden ainesosina. Olen koordinoivassa roolissa ja apurahatutkija Tiina Raulalla on päärooli kemiallisessa analytiikassa ja kasvien kasvatuskokeissa.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
On paljon teollisuuslaitoksia, kuten leipomot ja meijerit, joissa syntyy jätevedenpuhdistamolle päätyviä sivuvirtoja. Esimerkiksi hiivan valmistus tuottaa suuria määriä tällaisia liuoksia. On järkevämpää ottaa ravinteet niistä talteen ja hyödyntää niitä mahdollisesti jopa suoraan esimerkiksi kosmetiikkateollisuudessa tai lannoitteena.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Tärkein tavoite on tuottaa kehitelty versio pitkään käytössä olleesta erottelumenetelmästä, elektroflotaatiosta. Nyt ykköstavoitteena ei ole veden puhdistus vaan erottelun tuloksena saadun kiintoaineen hyödyntäminen.
Tutkimus alkoi huhtikuussa, ja alustavia, lupaavia tuloksia on jo saatu. Ensimmäiset kiintoaineet ovat nyt tulossa HAMKiin analysoitaviksi. Lopullisia tuloksia tiedämme viimeistään hankkeen päättyessä maaliskuussa 2022.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Sivuvirtoja tuottavat teollisuudenalat. Teknologialla päästään siihen, että jäteveden määrä pienenee ja sen käsittelyn aiheuttamat kustannukset vähenevät. Tiettyjen teollisuudenalojen jäte voi jatkossa olla arvotuote. Välillisesti hyötyvät esimerkiksi lannoite- ja kosmetiikkateollisuus, ainakin nykytietämyksellä.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Kiertotalous ja ja zero waste -konseptit, joissa kaikki mahdollinen kierrätetään. Isossa kuvassa tähdätään muun muassa ravinnepäästöjen ja edelleen vesistöjen rehevöitymisen vähentämiseen. Tässä hankkeessa syntyy raaka-ainetta kiertotalousperiaatteen mukaisesti, mitä kuluttajatkin yhä enemmän arvostavat.
Lisäksi teknologia on isossa roolissa yleisesti tutkimusalalla ja niin myös tässä hankkeessa, koska kaikki lähtee erottelumenetelmän innovoinnista.
ETSIVÄT-hankkeen (Elintarviketeollisuuden sivuvirrat hyötykäyttöön) toteuttaa työryhmä, johon kuuluu tutkijoita Hämeen ammattikorkeakoulusta, Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. Kesto: 1.4.2020–31.3.2022. Rahoittaja: Suomen kulttuurirahasto. Yrityspartnereina ovat Axolot Solutions Finland Oy, Algonomi Oy ja Laponie Oy.
