HAMKin tutkijaryhmä selvitti, millaisia nuoria hakeutuu Kelan kuntoutukseen ja miten uudenlainen valmennus on onnistunut vastaamaan nuorten ongelmiin.
Kuka olet, mitä tutkit?
Sari Miettinen, HAMK Smart -tutkimusyksikön tutkijayliopettaja. Olen tällä hetkellä kahden vuoden virkavapaalla eli Kelan tutkimusyksikössä projektipäällikkönä.
Olemme HAMKin tutkijaryhmän kanssa tutkineet Kelan uutta NUOTTI-valmennusta ja asiakkaiden ohjautumista sinne. Kela käynnisti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneille nuorille (nk. NEET – Not in Education, Employment or Training) kuntoutuksen kehittämisen projektin vuosille 2018–2019. Sen tarkoituksena on ollut kehittää NEET-nuorten palveluita ja valmistella ammatillisen kuntoutuksen lainmuutosta, joka astui voimaan vuoden 2019 alussa. Projektin myötä nuoret ovat voineet hakea kuntoutukseen kevyemmällä hakumenettelyllä eli ilman lääkärinlausuntoa, suullisella hakemisella. Samalla on käynnistetty uusi valmentava kuntoutuspalvelu, NUOTTI-valmennus.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Kansallisesti ja kansainvälisesti on noussut suuri huoli eri syistä syrjäytyneistä ja syrjäytymisen uhan alla olevista nuorista. Niin edellinen kuin nykyinenkin Suomen hallitus on ottanut kantaa nuorten syrjäytymisen vähentämisen puolesta. Erityisesti on mainittu nuoret, joilla on mainittu NEET-status. Yhdeksi ratkaisuksi on nähty se, että Kelan ammatillista kuntoutusta kehitettäisiin suuntaan, jossa nuoret voisivat hakea kuntoutusta ilman lääkärin lausuntoa. Suomessa Kela on muutenkin määritelty keskeiseksi tahoksi ottamaan koppia näiden nuorten palvelujen kehittämisestä.
Kela on nyt lähtenyt kehittämään kuntoutuspalvelujaan toivottuun suuntaan. Tutkimuksen kautta saadaan tietoa uusien palvelujen ja menettelytapojen toimivuudesta, jotta niitä voidaan kehittää edelleen tarkoituksenmukaisesti.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Tutkimuksella oli kolme keskeistä tavoitetta: ensinnäkin kuvailla, millaisia Kelan ammatilliseen kuntoutusselvitykseen ja NUOTTI-valmennukseen ohjautuvat nuoret ovat, toiseksi kuvata ja arvioida kuntoutukseen ja valmennukseen hakeutumista ja kolmanneksi arvioida itse NUOTTI-valmennuksen onnistumista.
Tulokset julkaistiin tiistaina 27.8.2019 Kelan seminaarissa. Tulosten mukaan nuorten toimintakyky kytkeytyi laajasti elämän kokonaistilanteisiin. Toimintakykyä heikensivät erityisesti heikko taloudellinen tilanne, jaksamattomuus, terveysongelmat sekä tyytymättömyys sosiaalisiin suhteisiin. Lisäksi yhteinen tekijä monen nuoren kohdalla oli koulutusten keskeytyminen.
Uuteen NUOTTI-valmennukseen puolestaan oltiin tyytyväisiä ja siihen tehdyt uudistukset vastasivat hyvin nuorten moninaisiin tarpeisiin. Valmennukseen hakeminen koettiin helpoksi ja nopeaksi, sen anti monipuoliseksi ja toteutustavat sopiviksi.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Kela hyötyy tutkimuksesta kuntoutuspalvelujen järjestäjänä ja kehittäjänä. Nuoret hyötyvät tutkimuksesta asiakkaina, joiden palveluja päästään kehittämään heidän tarpeidensa mukaan.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Tällä hetkellä yksi isoista ilmiöistä sosiaali- ja terveysalalla yleisesti ja kuntoutuksessa erityisesti on pyrkimys saumattomiin palveluketjuihin. Jos palveluketju pätkii, pahimmassa tapauksessa asiakas jää ilman tarvitsemaansa apua.
Tutkimuksemme liittyy olennaisesti tähän ajankohtaiseen ilmiöön, koska tutkimuksessa johtoajatuksemme on nimenomaan asiakkaiden palvelujen kokonaisuus ja siten palvelujen saumattomuus.
NEET-nuorten kuntoutuksen arviointitutkimus
Kela käynnisti NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projektin vuosille 2018–2019, jonka tarkoituksena on ollut kehittää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten palveluita ja valmistella ammatillisen kuntoutuksen lainmuutosta. Osana projektia Hämeen ammattikorkeakoulussa toteutettiin tutkimus, jonka avulla arvioitiin NUOTTI-valmennusta ja nuorten ohjautumista kuntoutukseen. Tutkimus toteutui ajalla 12.3.2018-30.6.2019. Tutkimusryhmässä olivat HAMKista virkavapaalla oleva tutkijayliopettaja, Kelan projektipäällikkö Sari Miettinen, HAMKin sosiaalialan lehtorit Outi Välimaa, Päivi Mäntyneva ja Terhi Kaisvuo, hoitotyön yliopettaja Paula Hakala sekä terveyden edistämisen koordinaattori Sari Mäki.
