Opiskelija Sara Kujansuu osallistuu HAMKin biotalouden tutkimusyksikössä laajaan elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä koskevaan tutkimukseen. Tutkimusta koordinoi Luonnonvarakeskus ja mukana on myös Turun yliopisto.
Bio- ja elintarviketekniikan opiskelija Sara Kujansuu kannustaa opiskelijoita osallistumaan tutkimustyöhön. Kujansuu itse työskentelee HAMKin biotalouden tutkimusyksikössä ja on mukana kiertotaloutta palvelevassa tutkimuksessa, jossa kanan luista ja kalan ruodoista erotetaan kollageenia.
Kujansuuta biologia ja kemia alkoivat kiinnostaa yläasteella, ja ajatus hakeutua bioalalle kypsyi lukiossa. Kirjoitusten jälkeen kiikarissa hänellä olivat ensin laborantin opinnot Koulutuskeskus Salpauksessa, mutta sitten silmiin sattui meijerialan opintojen ilmoitus HAMKista. Surffattuaan bioalan opintoja, vaaka kääntyi Hämeenlinnan puoleen.
Nyt menossa on opiskelujen kolmas vuosi ja Kujansuu valmistuu bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi näillä näkymin ensi vuonna.
Kollageenia luista ja ruodoista
Miten hän päätyi tutkimusyksikköön tutkimaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja?
”En ollut saanut kesätöitä. Sitten muistin, että HAMKin laboratorioon oli kyselty opiskelijaa töihin”, sanoo Kujansuu.
Nyt hän osallistuu Business Finlandin (entinen Tekes ja Finpro) rahoittamaan ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämään Arvojakeita elintarviketeollisuuden sivuvirroista hyötykäyttöön -tutkimukseen. HAMKin osuutena siinä on erottaa kollageenia kanan luista ja kalan ruodoista. Laajassa tutkimuksessa on mukana myös Turun yliopisto.
Kollageenitutkimuksessa Kujansuun työ alkaa luiden ja ruotojen käsittelyllä. Ensin liha poistetaan luista ja ruodoista entsyymien ja veden avulla. Luut kuivataan pari päivää uunissa, sen jälkeen ne jauhetaan ja jauhoa uutetaan kuuman veden avulla paineistetussa astiassa. Näin luiden kollageeni siirtyy nesteeseen, ja sen määrä voidaan laskea nesteessä olevan typen kautta.
Kujansuu tutkii kollageenin erottamista eri lämpötiloissa, erilaisilla reaktioajoilla, ja erilaisilla kuiva-ainesuhteilla, ja tekee analysoi tuloksista typpi- ja mineraalipitoisuudet. Lisäanalyysejä varten hän lähettää näytteet ja mittaustulokset Lukeen työstettäväksi.
Kollageenin kysyntä on kasvussa ja siksi sen talteenotosta ovat useat tahot kiinnostuneita. Joidenkin arvioiden mukaan globaalien kollageenimarkkinoiden koko vuonna 2020 olisi 3,7 miljardia euroa. Kollageenia voidaan käyttää muun muassa elintarviketeollisuudessa hyydykeaineena, ravinnelisänä ja kosmetiikkateollisuudessa. HAMKin tutkimuksessa tähdätään juuri hyödyntämiseen elintarvike- ja kosmetiikkakäytössä.
Päivät kuluvat nopeasti
Kujansuu on ollut tyytyväinen hakeutumisestaan töihin tutkimusyksikköön. Kesän lisäksi hän on toiminut joulun jälkeen projektityöntekijänä hankkeessa muutamana päivänä viikossa. Maalis-huhtikuussa tahti nousi viiteen päivään viikossa, se oli mahdollista opinnoissa olevan harjoittelutauon ansiosta. Samoin tuleva kesä kuluu näillä näkymin laboratoriossa, silloin harjoittelijan tittelillä.
”Ehdottomasti voin suositella tutkimusyksikössä työskentelyä muillekin.”
”Jos motivaatio on kohdallaan, niin harjoittelusta saa paljon irti. Tämä on ihan erilaista kuin kahdeksan tunnin koulupäivät.”
Aiemmin tutkimusyksiköt ovat rekrytoineet opiskelijoita erilaisiin tehtäviin oman tarpeensa mukaan. Jatkossa opiskelijoiden toivotaan ottavan myös itse aktiivisesti yhteyttä tutkimusyksiköihin, ja kyselevän mahdollisuutta työskennellä niissä. Lähtökohtana on, että työskentely nivoutuu opintoihin ja edistää niitä.
Tuo kaivattua työkokemusta
Kujansuu on myös tyytyväinen, että tutkimusyksikössä työskentely tuo muun opin lisäksi työnantajien kaipaamaa työkokemusta.
Tulevaisuuden suunnitelmat hänellä ovat monen opiskelijan tavoin vielä avoimet. Tulevaa bio- ja elintarviketekniikan insinööriä kiinnostaisivat muun muassa tehtävät metsäsektorin, jätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen tai biokaasuasioiden parissa.
”Haluaisin opiskelun jälkeen labraan töihin. Tämä on siihen varmasti plussaa”, Kujansuu iloitsee.
Mia Jouslehto
