Energiantuotannossa tulisi yhä enemmän siirtyä käyttämään biopolttoaineita, mutta miten se tehdään päästöt ja terveysriskit minimoiden?
Teksti ja kuva: Jaana Siljamäki
Keitä olette, mitä tutkitte?
Susan Heikkilä, sähkö- ja automaatiotekniikan lehtori ja projektipäällikkö ja projekti-insinööri Ari Lindgren HAMK Tech -tutkimusyksiköstä. Työskentelemme HAMKin Valkeakosken kampuksella.
Tutkimme energiatehokkuutta useammallakin tavalla, mutta VEneCT -nimisessä hankkeessa ideana on tutkia kotimaisten biopolttoaineiden, kuten puupohjaisten pelletin ja hakkeen, sekä pienemmässä mittakaavassa biojätteen ja lannan polttoa ja niiden synnyttämiä kaasu- ja hiukkaspäästöjä kotitalouksien energiantuotannossa. Tutkimuksen ohessa kehitämme pientä energiantuotannon yksikköä, hybridimoduulia, jossa polttoprosessiin yhdistetään hukkalämpöä hyödyntävä sähköntuotanto.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Puupohjaisen energian käytön lisääminen on kansallisessa ilmastostrategiassa, mutta kotitalouksissa ei ole nykytilanteessa tietoa, miten se kannattaa tehdä. Pienpoltossa syntyvien haitallisten päästöjen vähentäminen on tärkeää paitsi ilmaston kannalta, myös siksi, että ne ovat merkittävä terveysriski. THL:n mukaan yli 80 prosenttia soluille myrkyllisistä syöpäyhdisteistä Suomessa syntyy puunpoltosta.
Hybridimoduuli puolestaan toimii itsenäisenä energiantuotantoyksikkönä, joka tuottaa tarvittavan lämmön ja sähkön esimerkiksi maatilalle, noin viidelle omakotitalolle tai rivitaloasunnon tarpeisiin. Itsenäinen, kotimaista polttoainetta käyttävä pienenergialaitos mahdollistaa energiaomavaraisuutta. Siten ei olla riippuvaisia energian tuonnista, joka on merkittävä asia niin kansantaloudelle kuin turvallisuudellekin.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Tavoitteena on selvittää, miten kotimaisten, uusiutuvien energianlähteiden polttoprosessi voidaan mitata ja optimoida niin, että päästöt minimoidaan ja energian, lämmön ja sähkön tuotanto samaan aikaan maksimoidaan.
Ensimmäisiä mittauksia on jo tehty, mutta analyysikelpoista aineistoa syntyy ensi kesänä. Lopulliset tulokset valmistuvat syyskuussa 2021.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Kotitaloudet eli omakotitalot, rivitalot, kesämökit ja myös maatilat, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa. Käytännössä ne, joilla on puuta jossain muodossa käyttävä lämmitysmuoto, puusauna, takka tai vastaava.
Isossa kuvassa koko ekosysteemi hyötyy, kun haitalliset päästöt vähenevät.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Ilmaston lämpeneminen ja pyrkimys hiilineutraaliuuteen ovat isoja ilmiöitä, joihin tämäkin tutkimus vastaa pyrkiessään vähentämään biopolttoaineiden haitallisia päästöjä. Energiaomavaraisuus on toinen iso teema. Jopa yli puolet Suomessa käytetystä energiasta tuodaan ulkomailta. Tutkimuksessa kehiteltävä itsenäinen energiantuotantoyksikkö olisi yksi vaihtoehto kotitalouksille.
Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Tech -tutkimusyksikön Vähähiilistä energiatehokkuutta mikroCHP-tekniikalla (VEneCT) toteutetaan ajalla 1.9.2018–30.9.2021. Sitä rahoittaa Pirkanmaan liitto.
