Äskettäin varmistui rahoitus tutkimukselle, joka tarkastelee oppimista työpaikoilla. Tutkimusta vetää HAMK, ja siinä ovat mukana Tampereen ja Turun yliopistot.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe Photostock
Kuka olet ja mitä tutkit?
Tutkijayliopettaja Essi Ryymin Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Edu -tutkimusyksiköstä. Vedän tutkimusteemaa nimeltä Future Work, ja minua kiinnostavat työelämän murros ja digitalisaatio sekä jatkuva oppiminen työssä.
Projektitutkija (post doc) Heta Rintala HAMK Edusta. Tutkimusalaani on ammatillinen koulutus ja työssä oppiminen.
Nyt alkaneessa tutkimuksessa tarkastelemme jatkuvaa oppimista työelämässä, miten yksilöt sitoutuvat siihen ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Tutkimus on monimenetelmällinen eli käytössä ovat itseraportointimenetelmät, kuten haastattelut ja kyselyt, ja älysormuksen avulla tehty fysiologinen mittaus.
Tutkimuksessa on mukana kolme suomalaista suuryritystä, joiden kautta edustetuiksi tulevat erilaiset työntekijäryhmät: asiantuntijat, palveluammattilaiset ja suorittavaa työtä tekevät.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Jatkuvaan oppimiseen pitäisi löytää uusia ratkaisuja, sillä esimerkiksi Sitran selvityksen mukaan suomalaiset suhtautuvat positiivisesti työssäoppimiseen, mutta samaan aikaan OECD:n raportti kertoo, että koulutus ei täysin vastaa työelämän tarpeisiin.
Työssä oppiminen on myös usein suunnittelematonta ja tiedostamatonta. Arkisen työssä oppimisen mahdollisuuksista tulisi saada jäsenneltyä tietoa. Kun organisaatioissa ymmärretään, miten työntekijät oppivat työssään, sitä voidaan myös entistä paremmin tukea.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
Tavoitteena on kehittää työssä oppimista ja luoda jatkuvan oppimisen malli. Lisäämme tietoa siitä, miten yksilöt sitoutuvat osaamisen kehittämiseen työelämässä ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta.
Tavoitteena on myös tehdä näkyväksi ne jo olemassa olevat keinot ja resurssit, jotka tukevat oppimista työpaikalla. Tällaisia ovat esimerkiksi kokeneemmalta kollegalta ja mallista oppiminen, yhteiset jaetut resurssit ja kehittämishankkeet, työprosessien kuvaukset ja vaikkapa videotallenteet. Ratkaisujen ei tarvitse olla kalliita, eikä aina edes ole varaa ja aikaa lähettää työn ulkopuolisiin koulutuksiin.
Aiheen parissa on päästy liikkeelle jo tänä keväänä mm. tekemällä yhteistyötä SAK:n kanssa, ja tuloksia tullaan saamaan pitkin matkaa tutkimuksen päättymiseen, eli vuoden 2022 loppuun mennessä. Tarkoituksena on aktiivisesti viestiä tuloksista nettisivuilla, somessa ja podcastissa.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Työntekijät, johtajat, työnantajat, osaamisen kehittäjät ja koulutusorganisaatiot saavat uutta tietoa ja keinoja edistää oppimista työssä.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Jatkuvan oppimisen tarve on korostunut nykytyöelämässä, jota leimaavat globalisaatio, digitalisaatio, työvoiman ikääntyminen ja vanhojen ammattien häviäminen. Siksi on tärkeää, että työntekijät ovat sitoutuneita oppimaan ja kehittämään itseään. Tutkimuksemme tarjoaa tietoa ja välineitä tähän. Lisäksi se huomioi erilaiset työyhteisöt, jolloin tietoa saadaan monipuolisesti.
HAMK Edussa on käynnissä tutkimushanke nimeltä Opinko, pystynkö? – Jatkuvaan oppimiseen sitoutumisen mahdollisuudet ja haasteet työpaikoilla. Tutkimusryhmää HAMKissa johtaa tutkijayliopettaja Liisa Postareff ja siihen kuuluu Ryyminin ja Rintalan lisäksi myös lehtori Anne-Maria Korhonen. HAMKin koordinoimassa hankkeessa ovat mukana Tampereen ja Turun yliopistot ja kolme myöhemmin julkistettavaa suomalaista suuryritystä. Tutkimus toteutetaan aikavälillä kevät 2020-elokuu 2022. Tutkimuksesta Työsuojelurahaston sivulla.
