Väestö keskittyy kaupunkeihin ja ilmastonmuutos haastaa yksityisautoiluun perustuvan kulttuurin. HAMKissa on loppusuoralla liikenteen muutostarpeisiin vastaava hanke, jossa on tehty useita dataan ja digitaalisuuteen pohjautuvia kokeiluja.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe Photostock
Kuka olet, mitä tutkit?
Olen Heikki Ruohomaa, tutkimuspäällikkö HAMK Smart -tutkimusyksikössä. Fokusalueitani ovat erityisesti liikkumiseen liittyvät digitaaliset ratkaisut, jotka edistävät vähähiilisyyttä, energiatehokkuutta tai palveluiden, kuten kaupunkipyörien, yhteiskäyttöä.
Toimin myös projektipäällikkönä parhaillaan loppusuoralla olevassa tutkimushankkeessa Liikenne 4.0, joka edistää edellä mainittuja asioita, toiminta-alueena maakuntamme. Hanke tukee Hämeen liiton Häme-ohjelman tavoitetta parantaa maakunnan saavutettavuutta ja rakentaa ekologisesti kestävää, toimivaa ja turvallista arjen ympäristöä. Olemme tehneet useita dataa ja digitaalisuutta hyödyntäviä kokeiluja ja visualisoineet dataa päätöksenteon tueksi.
Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?
Lähes neljäsosa kasvihuonepäästöistä tulee liikenteestä. Päästöjen vähentämiseksi liikennettä tulee tarkastella kokonaisuutena. Kun on riittävästi dataa, mahdollistetaan sujuva ja joustava liikkuminen kaupungissa.
Lisäksi ihmisten liikkumiseen liittyvät arvot ja tarpeet muuttuvat, joten kaupunkeja ei voida rakentaa vain autoilijoiden ehdoilla. Esimerkiksi nuorten, jotka eivät hanki edes ajokorttia, määrä on lisääntynyt.
Ylipäänsä liikenneala on merkittävien teknologisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten murrosten keskellä. Digitalisaatioon ja lainsäädäntöön liittyvät muutokset avaavat mahdollisuuksia ja luovat tarpeen liikenteen ja liikenteen palveluiden kehittämiselle.
Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?
HAMK Smart -tutkimusyksikkönä haluamme olla kehittämässä liikkumista maakunnassa. Tärkeää on nähdä, miten liikenteen kokonaisuus hahmottuu: miten ihmisvirrat liikkuvat ja miten siihen vaikuttavat esimerkiksi vuorokaudenaika, vuodenaika ja sää.
Hanke on loppusuoralla ja paljon on saatu aikaan.
Hanke on loppusuoralla ja paljon on saatu aikaan. Olemme pilotoineet sähköisiä kaupunkipyöriä, kun Hämeenlinnan kaupunki mahdollisti pilotin aidossa kaupunkiympäristössä. Seurasimme pyöristä saatua dataa, kuten reittejä, turvallisuutta ja käyttöaikoja. Havaitsimme esimerkiksi, että jos haluamme edistää pendelöintiä, kaupungeilla tulisi olla kaikkiin kaupunkipyöriin sopiva, yhteinen maksujärjestelmä.
Toisessa pilotissa ostimme Telialta kännykkädataa, joka kertoi ihmisvirtojen liikkumisesta, esimerkiksi Metallican konsertin aikaan. Lisäksi pilotoimme konenäkösovelluksen, joka tunnisti kuoppia ja rikkoontumisia tiellä, eli pääsimme käsiksi tietoon pyöräteiden laadusta. Tiedolla on käyttöä myös urheilun näkökulmasta: extreme-pyöräilijöitä kiinnostavat haasteelliset ja mäkiset reitit, ja sunnuntaipyöräilijöitä sitten toisenlaiset.
Yksi mielenkiintoinen huomio on se, että autoilijoiden siirtyminen julkisten kulkuneuvojen ja kaupunkipyörien käyttäjiksi työmatkoilla edellyttää sähköpyörien ympärivuotista käyttömahdollisuutta.
Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?
Kaupunkilaiset ja kuntalaiset hyötyvät, kun liikenteen pullonkauloja poistetaan ja mahdollisuuksia turvalliseen, päästöttömään ja terveyttä edistävään liikkumiseen lisätään esim. pyöräilyä kehittämällä.
Lisäksi liikennealan opiskelijat ja liikenteen parissa toimivat saavat viimeisintä tietoa ja uusia ideoita.
Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?
Tämä tutkimus- ja kehityshanke liittyy kaupungistumisen ja kestävän kehityksen megatrendeihin oleellisesti. On ennustettu, että vuoteen 2050 mennessä 75 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa. Se tarkoittaa kaupunkirakenteen tiivistymistä, joten tarvitaan uusia kulkumuotoja, kuten raideliikennettä, pyöräilyä ja liikennevälineiden yhteiskäyttöä – sama vaatimus aiheutuu ilmastosyistä. Uusia tuulia liikkumiseen tuovat autonomisten ajoneuvojen tulo katukuvaan ja ajoneuvojen yhteiskäytön yleistyminen. Samaan aikaan nettikauppa muuttaa kaupan alaa, eivätkä autoilijoiden ehdoilla rakennetut ostoskeskuksetkaan välttämättä ole tulevaisuutta.
Miten opiskelijat ovat mukana hankkeessa?
Hanke on antanut ideoita myös liikennealan koulutuksellemme, joka on Suomessa ainoa lajissaan. Alan opiskelijamme ovat olleet hankkeessa mukana monin eri tavoin, esimerkiksi seminaareissa, harjoitustöissä, kesäprojekteissa ja opinnäytetöiden tekijöinä.
Liikenne 4.0 -hanke toteutetaan Kanta-Hämeen alueella 1.9.2018–30.6.2021. Sitä rahoittavat Uudenmaan liitto (Euroopan aluekehitysrahasto) ja Hämeen liitto. Hankkeen nettisivut.