Tarve pärjätä kansainvälisessä kanssakäymisessä kasvaa niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Lue vinkit kuinka voit kehittää kansainvälisyystaitojasi.
Ihmiset matkailevat yhä enemmän ja aiempaa moninaisempiin kohteisiin. Työelämässä moni törmää tilanteisiin, joissa asioita on hoidettava yli maan rajojen. Myös ulkomaalaisia asuu Suomessa entistä enemmän. Kansainvälisyyden tarve hiipii elämäämme eri reittejä pitkin. Tulevaisuudessa suuntaus pikemminkin vahvistuu kuin heikkenee.
Siksi moni saattaa kaivata vinkkejä, kuinka omia valmiuksia kansainvälisyyden suhteen voisi parantaa.
”Hankkiudu tilanteisiin, joissa voit kohdata ihmisiä eri maista. Ja ole utelias: juttele ja kysele. Siten opit kansainvälisemmäksi”, neuvoo ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa työskentelevä koulutus- ja kehittämissuunnittelija Salla Niittymäki Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Monelle se ensimmäinen askel on kuitenkin voittaa arkuutensa ja uskaltautua tekemisiin eri maista tai kulttuureista tulevien kanssa.
”Vajavaista kielitaitoa ei kannata pelätä. Taito kasvaa puhuessa ja lisäkysymyksillä asiat kyllä selviävät”, Niittymäki rohkaisee.
Työryhmään mukaan vieraampiakin
Niittymäki opastaa hakeutumaan tehtäviin, joissa on mahdollista osallistua kansainvälisiin projekteihin tai joissa voi muuten saada ulkomaalaisia kontakteja. Vaikka omat työtehtävät koskisivat pelkästään kotimaisia asioita, mutta tiimiin on saatu mukaan ulkomaalaistaustainen kollega, lisää sekin tietoutta vieraista kulttuureista.
Niittymäki vinkkaa kokeneemmille työntekijöille mahdollisuutta hakeutua mentoriohjelmiin. Monessa toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakoulussa on tarjolla ohjelmia, joissa hiljaista tietoa siirretään työelämästä opiskelijoille ja toisin päin. Jos ryhmässä on ulkomaalaisia opiskelijoita, työhön liittyvän tiedon lisäksi vaihtuvat myös kulttuurikokemukset. Myös oppilaitosten ystäväperhetoimintaan voi pyrkiä kuka vain mukaan.
Jos tarvetta on täydennyskoulutukselle, sitä kannattaa hakea vieraskielisistä ohjelmista.
Kekseliäs työnantaja puolestaan voi palkata yritykseen ulkomaalaisen harjoittelijan. Tällöin moni vanha työntekijä saa tuulahduksen kulttuurivaihdosta, ja kielitaitoakin tulee harjoitettua.
”Jos on ison työnantajan palveluksessa, kannattaa miettiä mahdollisuutta vaihtaa hetkeksi yksikköön, jossa kansainvälisiä kontakteja on omaa työtä enemmän tarjolla”, Niittymäki sanoo.
”Kaikille opiskelijoille suosittelen vaihtoa ulkomaille. Siinä karttuu kokemusta, millaista on asua, elää ja olla töissä muualla. Mitä lähemmäksi arkea pääsee sitä paremmin toimintatavat tulevat tutuiksi. Sama pätee työelämässä.”
Hyödynnä vapaaehtoistoimintaa
Usein henkilökohtainen tilanne ei kuitenkaan mahdollista ulkomaille lähtöä. Silloin kannattaa hyödyntää niinkin yksinkertaisilta tuntuvat tilanteet kuin jutustelu tai kahvihetket vierasmaalaisten kanssa. Tapahtui se sitten töiden, opiskelun tai harrastustoiminnan yhteydessä.
On myös vaihtoehtoja, jotka eivät liity mitenkään oman ydinosaamisen kehittämiseen.
”Monessa kunnassa on vapaaehtoistoimintaa, jossa voi tavata uusia ihmisiä. Esimerkiksi pakolaistyön parissa voi auttaa ja oppia paljon muilta. Ei kokemusten tarvitse liittyä mitenkään siihen omaan ammattialaan.”
”Eikä aina tarvita edes sitä kielitaitoa. Moni tänne muuttanut haluaakin, että heille puhutaan Suomessa suomea. Kansainvälisyyttä edistää jo pelkkä yhdessäolo”, summaa Niittymäki.
Teksti: Mia Jouslehto
