Sari Mäki toivoisi, että jokaisessa koulussa olisi koulutuksen saanut seksuaalikasvattaja tai -neuvoja.
Termi grooming on noussut esiin alkuvuoden aikana nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten yhteydessä. Grooming viittaa tilanteeseen, jossa nuorta lähestytään ensin netin välityksellä ja luodaan siellä luottamuksellinen suhde.
”Sen myötä nuorta valmistellaan seksuaaliseen tekoon tai kanssakäymiseen. Aika usein se saattaa lähteä liikkeelle vaikka sosiaalisen median kuvasta. Usein kyseessä on vanhempi henkilö, joka kenties esittäytyy nuoreksi, ja kommentoi kuvaa vaikkapa kehumalla kauniiksi”, Sari Mäki selvittää.
Terveyden edistämisen koordinaattorina Hämeen ammattikorkeakoulussa työskentelevä Mäki on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja erityistason seksuaaliterapeutti.
”Erityisesti nuoret tytöt, jotka tietyllä tasolla toivoisivat, että he seurustelisivat ja olisi joku, jonka lähellä olla, herkästi sitten lähtevät vastaamaan niihin viesteihin. Ikinä ei kuitenkaan pidä syyllistää nuorta tapahtuneesta, vaan aikuinen on aina vastuussa tilanteesta”, hän painottaa.
Sari Mäki muistuttaa, että seksuaalisen häirinnän uhka koskee yhtä lailla poikia kuin tyttöjäkin, vaikka kouluterveyskyselyn tulosten perusteella se on yleisempää tyttöjen kohdalla.
”Varmaan kautta aikojen on ollut, että yläasteikäinen tyttö kokee oman ikäiset pojat vielä aika lapsellisina ja helposti hakeudutaan vähän vanhempien poikien seuraan. Riskit seksuaaliselle hyväksikäytölle kasvavat, kun puhutaan selvästi vanhemmista henkilöistä”, Mäki aprikoi.
Turvallisia aikuisia tarvitaan
Miten tällaista toimintaa voi ennaltaehkäistä ja torjua? Mäen mukaan nuorille pitää ensiksikin saada ymmärrys, mihin kaikkiin vaaroihin netissä ja sosiaalisessa mediassa voi joutua.
”Että he ymmärtäisivät, missä kohtaa tilanne on sellainen, ettei siihen pitäisi lähteä mukaan tai jollekin aikuiselle pitäisi kertoa.”
Vastuullisten aikuisten merkitystä ei voi korostaa liikaa.
”Lapsien ympärillä tulisi olla turvallisia aikuisia, ovat he sitten vanhempia, opettajia tai harrastustoiminnan vetäjä. Meidän tulisi saada nuori luottamaan, että hän voi tulla kertomaan aina, kun joku asia epäilyttää.”
Mäki toivoo näkevänsä tulevaisuudessa tilanteen, että jokaisessa koulussa olisi koulutuksen saanut seksuaalikasvattaja tai -neuvoja. Sillä ei ole niinkään merkitystä, onko hän terveydenhoitaja, opettaja tai muu henkilökunnan edustaja – tärkeintä on kokonaisymmärrys tilanteesta ja kyky ottaa seksuaalikasvatus tarpeeksi laajasti opetussuunnitelmissa huomioon.
”Seksuaalikasvatuksen näkökulmasta korostuu tunne- ja turvataitokasvatus, kaikki se mikä liittyy vuorovaikutukseen ja tunteisiin toisten ihmisten kanssa. Kun nuorilla on tietoa, silloin ymmärtää niitä omia tunteita ja kokemuksia, mitä liittyy eri tilanteisiin, ja silloin pystyy ymmärtämään, missä raja menee juuri omalla kohdalla”, Mäki selventää.
”Mitä vahvempi itsetunto ja mitä paremmin on kartalla omista oikeuksista, sitä todennäköisempää on, että pystyy suojautumaan vääriltä tilanteita.”
Tärkeä osa elämää
Nykyisillä aikuisilla on varmaan monilla muistona kiusalliset jutut kukista ja mehiläisistä, mutta Sari Mäen arvion mukaan seksuaalikasvatus ja keskustelu aiheesta on muuttunut vapautuneempaan suuntaan. Kyse on moninaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin vaikuttavasta asiasta.
”Seksuaalisuus kasvaa ja kehittyy nuoruudessa, ja jos saa väärän kuvan, eikä ymmärrä mikä todellisuus on, se vaikuttaa myös aikuisiällä. Jos on epävarma omasta vartalostaan, ei ehkä kykene nauttimaan seksistä ja seksuaalisuudestaan täysipainoisesti. Usein erityisesti naisen nautintoon vaikuttaa, jos ei pysty olemaan vapautuneesti siinä tilanteessa”, Mäki muistuttaa.
Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä.
”Edelleen seksuaalikasvatus on kovin varoittavaa. Esiin pitäisi tuoda myös positiivista näkökulmaa. Minusta seksitaudeista ja ehkäisystä huolehtimisesta on tärkeä antaa asiallista tietoa, jotta nuori voi tehdä hyviä valintoja, mutta tuoda myös esiin, että seksi toisen ihmisen kanssa on hitsin hieno asia – se on nautinnollista ja kivaa!”
Myös Hämeen ammattikorkeakoulu on tarjonnut seksuaalineuvojakoulutuksia jo pitkään, ja parhaillaan on käynnissä haku myös seksuaalikasvattajakoulutukseen.
Teksti: Iiro-Pekka Airola