Rakennusmestareiden kysyntä on korkealla, ja se näkyy myös koulutuksen suosiossa.
Rakennusmestarin tutkinto on noussut yhä kiinnostavammaksi alaksi opiskelijoiden valitessa omaa koulutusalaansa. Suosiossa näkyy kuuma suhdanne rakentamisessa ja alan hyvä työtilanne.
Rakentamisessa on eletty monta vuotta nousukautta. Isoissa kaupungeissa on meneillään mittavia hankkeita, jotka imevät työntekijöitä ja rakennusmestareita kauempaakin töihin. Tämä näkyy niin opintojen suosiossa kuin kiireessä hakeutua opinnoista töihin. Myös opettajia alalle kaivattaisiin kipeästi lisää.
Esimerkiksi HAMKissa rakennusmestarikoulutus nousi tämän kevään suosituimmaksi koulutukseksi kevään yhteishaussa. Erityisesti monimuotokoulutus eli töiden ohessa mahdollisiksi tehdyt opinnot kiinnostavat. Alan kiinnostusta opiskelijoiden silmissä pitää yllä myös palkkaus. Rakennusmestarien vuotuinen mediaanitulo koko maassa oli vuonna 2015 reilut 41 000 euroa.
”Ala käy vähän liiankin kuumana, opiskelijoiden pitäminen opiskelupenkillä on hankalaa. HAMKissa tässä on kuitenkin onnistuttu melko hyvin, meillä valmistumisprosentti on hyvä”, sanoo rakennus- ja yhdyskuntatekniikan lehtori Sami Niku-Paavo.
HAMKissa rakennusmestarin koulutus kestää 3,5 vuotta, tapahtui opiskelu sitten päivä- tai monimuotoisena. Rakennusmestarikoulutusta tarjoaa Suomessa kymmenkunta ammattikorkeakoulua. Aloituspaikkojen määrä on vuosittain liikkunut vajaassa neljässä sadassa. Alan osaajapulassa näkyy yhä 1990-luvun laman jälkeinen katko, jolloin rakennusmestareita ei Suomessa koulutettu lainkaan.
Kaikkiaan rakentamista opetetaan Suomessa Rakennusteollisuus ry:n mukaan kolmessa yliopistossa ja peräti 17 ammattikorkeakoulussa.
Rakennusmestareilta vaaditaan paljon
Rakennusmestarit toimivat työmailla työnjohdollisissa tehtävissä. Tarve osaamiselle on suuri, sillä tekninen kehitys vaatii päivitettyä osaamista ja rakentamisen säädökset muuttuvat vauhdilla. Siinä missä jossakin projektissa oli ennen mukana esimerkiksi neljä rakennusmestaria, saattaa nyt olla vain kaksi. Se tarkoittaa entistä suurempaa osaamistarvetta ja työkuormaa työnjohdolle.
”Rakentamiseen liittyy paljon enemmän kuin pelkkä tekninen rakennustyö. Työnjohtajien on hallittava muun muassa kustannus- ja laadunhallintaa, työlainsäädäntöä, aikatauluja, asetuksia ja määräyksiä. Nuoret työnjohtajat joutuvat monesti vaativiin tehtäviin”, Niku-Paavo sanoo.
Rakennusten ongelmat puhuttavat
Rakentamisen laadusta ja homeongelmista on käyty viime vuosina paljon julkista keskustelua. HAMKin rakennusalan koulutuksessa on erikoistuttu muun muassa korjausrakentamiseen, ja osaajia koulutetaan myös hometutkimukseen.
”Rakennusten iso ongelma on huollon puute. Rakennuksia ei useinkaan huolleta säännöllisesti, vaan ongelmiin puututaan vasta, kun vahinko on jo tapahtunut. Monesti korjauksilla voidaan myös pilata rakennus, jos ei ymmärretä muutostöiden laajempaa vaikutusta talon fysiikkaan, Niku-Paavo huomauttaa.
Uudisrakennusten homeongelmien yhtenä syynä Niku-Paavo pitää liian kireitä aikatauluja. Jos rakennushankkeelle annetaan aikaa kolme vuotta sen kilpailuttamisesta ja suunnittelusta sisään muuttoon, itse rakentamiselle jää usein turhan niukasti aikaa.
”Kymmenenkin prosenttia pidempi rakennusaika, joka voi tarkoittaa esimerkiksi puoltatoista kuukautta, merkitsisi paljon. Silloin betonit ja rakenteet ehtisivät kuivua ja asiat etenisivät työmailla hallitummin.”
Asiat menevät kuitenkin vähitellen eteenpäin. Rakentamisen ongelmiin on herätty, ja rakentamisen säädöksiä ja määräyksiä parannetaan koko ajan. Varsinkin laatuun ja työnjohtamiseen panostetaan yhä enemmän. Samalla nuoret rakennusmestarit saavat opetusta entistä laadukkaampaan rakentamiseen.
Mia Jouslehto
